Kalevalaista kansanperinnettä: Tapio ja Mielikki Traditional Geocache
Kalevalaista kansanperinnettä: Tapio ja Mielikki
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Tämän kätkösarjan tarkoitus on esitellä Kalevalaa sekä suomalaista kansanperinnettä. Koska suomalaisessa kansanperinteessä metsä on usein hyvin tärkeässä roolissa, sijaitsevat nämäkin kätköt usein siellä.
Kätköä hakiessa kannattaa siis varustautua kunnon jalkineilla sekä vesipullolla. Kätkö on talvihaettava, mutta silloin matkaan kannattaa lähteä joko suksilla tai lumikengillä.
Löytääksesi tämän kätkön, sinun ei tarvitse tehdä mitään erityisen vaarallista, joskin maasto on paikoin vaikeakulkuista. Kätkörasia on kooltaan pieni, mutta sisään mahtuu pieni kokoinen kulkija.
Lähin parkkipaikka sijaitsee Keinukalliolla ja ohessa sen koordinaatit. Kätkölle pääsee parhaiten polkupyörällä, jonka voi jättää alla oleviin koordinaatteihin ("Polun alku"). Samasta paikasta alkaa polku, jota pitkin pääsee kätkön läheisyyteen.
KALEVALA
Kalevala on Suomen kansalliseepos, jonka Elias Lönnrot (1802–1884) keräsi runonkeruumatkoillaan 1820- ja 1830-lukujen taitteessa pääsääntöisesti Vienan Karjalasta, mutta myös nykyisen Suomen alueelta kuten esimerkiksi Kainuusta. Kalevalan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1835 ja täydennetty versio vuonna 1849. Kalevala on käännetty 61 kielelle. Nyky-Suomessa Kalevan perintöä ylläpitää Kuhmossa sijaitseva Juminkeko (kts. kätkö "Voihan Juminkeko").
Kalevalan juoni perustuu Kalevalan sekä Pohjolan väliseen valtataisteluun. Tämä valtataistelu huipentuu Sammon ryöstöön, joka päättyy siihen, että ihmeitä tekevä Sampo tippuu mereen. Tunnetuimpia Kalevalan hahmoja ovat Pohjolan emäntä Louhi, seppä Ilmarinen sekä kanteletta soittava tietäjä Väinämöinen.
Kalevalan vaikutus suomalaisen kulttuurin kehitykseen on ollut suuri. Se on innostanut monia eri taiteenlajin edustajia parin sadan vuoden ajan kuten Akseli Gallen Kallelaa, Jean Sibeliusta, mutta myös tuoreempia Kingston Wallia, CMX:ää, Amorphistä tai kansainvälisempää Aku Ankan piirtäjää Don Rosaa.
TAPIO JA MIELIKKI
Suomalaisessa kansanperinteessä Tapio ja hänen puolisonsa Mielikki ovat edustaneet metsän jumalia. Heidän valtakuntaansa metsää kutsuttiin Tapiolaksi ja Tapio ja Mielikki hoitivat sitä sekä huolehtivat sen eläímistä ja kasveista palvelusväkensä sekä tyttäriensä Tellervon, Tyytikin ja Tuulikin kanssa. Tähän palvelusväkeen kuuluivat erityisesti kaikki ne henkiolennot, jotka lisäsivät metsästäjän metsästysonnea, mutta myös erilaiset petoeläimet sekä peikot ja maahiset.
Myös Kalevalassa Tapion ja Mielikin rooli ja tehtävä oli vastaavanlainen kuin esikristillisellä kaudella. He huolehtivat metsästä ja metsästäjän metsästysonnesta. Kalevalassa tämä tulee esiin erityisesti 14. runossa:
"Miesty, metsä, kostu, korpi,
taivu, ainoinen Tapio!
Saata miestä saarekselle,
sille kummulle kuleta,
jost' on saalis saatavana,
erän toimi tuotavana!
Mielikki, metsän emäntä,
puhas muori, muoto kaunis!
Pane kulta kulkemahan,
hopea vaeltamahan
miehen etsivän etehen,
anelijan askelille!”
Vaikkei tämä kätkö sijaitsekaan kaikkein "pimeimmässä ja syvimmässä loukossa", uskottiin Tapion ja Mielikin väkineen asuvan tällaisessa paikassa. Tämän päivän tunnetuin Tapiola lienee Espoon Tapiola, joka on saanut nimensä tämän metsän jumalan mukaan.
Additional Hints
(No hints available.)