Åke Kalevi Keihänen (28. kesäkuuta 1924 Vahto – 9. helmikuuta 1995 Helsinki) oli suomalainen matkatoimistoyrittäjä ja seuramatkailun uranuurtaja. Keihänen tuli tunnetuksi myös värikkäästä esiintymisestään ja pukeutumisestaan – hän käytti usein chinchillaturkkia, jonka alla hänellä oli pelkät uimahousut. Turkin hinnan kerrottiin olleen 120 000 markkaa. Pukeutumistyylinsä Keihänen oli kopioinut tanskalaiselta matkatoimistoyrittäjältä Simon Spiesiltä. Kalevi Keihäsen syntymäkoti sijaitsee kätkön läheltä lähtevän Airikkalantien varrella.
Ura
Keihänen, kihniöläisen sekatavarakauppiaan poika, aloitti matkailualalla vuonna 1954 järjestämällä urheiluväelle kisamatkoja. 1950- ja 1960-luvuilla Keihänen piti muutamien vuosien ajan autovuokraamoa. 1960-luvun lopulla Keihäsen vuonna 1965 perustama matkatoimisto Keihäsmatkat Oy alkoi kuljettaa suomalaisia edullisesti etelän lomakohteisiin. Keihänen lennätti etelän aurinkoon vuosittain omien sanojensa mukaan 100 000 suomalaista. Keihäsmatkat Oy:n taloudellista kulta-aikaa olivat vuodet 1970–1972, mutta julkisuudessa se oli eniten viimeisinä vuosinaan 1973–1974. Kalevi Keihänen osasi käyttää julkisuutta taitavasti hyväkseen saadakseen ilmaista mainostilaa matkoilleen. Keihäsen mukaan hänen järjestämillään matkoilla matkusti tavallinen kansa, "herrat menivät omia teitään reittikoneilla".
1970-luvun alussa Keihänen perusti myös oman Spear Air -lentoyhtiön, jolla oli kaksi DC-8-32-konetta, nimiltään Härmän Jätkä ja Härmän Mimmi. Kolmas kone Reissu mies oli tilauksessa, mutta konkurssin takia sen tilaus peruutettiin.
Keihänen oli kiinnostunut myös talvimatkailusta – yhdessä ystävänsä lehtikustantaja Urpo Lahtisen kanssa hän rakennutti ensimmäiset rinteet ja hiihtohissit Nilsiän Tahkovuorelle 1960-luvulla.
Vuoden 1973 öljykriisi ja suuret sijoitukset syöksivät Keihäsen vaikeuksiin. Helsingin Osakepankin lopetettua Keihäsen yhtiöiden rahoittamisen Keihäsmatkat teki konkurssihakemuksen toukokuussa 1974 ja myös lentoyhtiö joutui lopettamaan toimintansa, jolloin yli 200 työntekijää menetti työpaikkansa. Konkurssihetkellä Keihäsmatkoilla oli ulkomailla noin 1 800 asiakasta. Keihänen itse syytti valtion omistamaa Finnairia yritystensä kaatumisesta. Finnairin mukaan yhtiö päinvastoin tarjosi Keihäselle laajamittaista yhteistyötä ja olisi ollut jopa valmis maalauttamaan koneitaan Keihäsmatkojen väreihin. Koneiden Finnairilta liisaamisen sijaan Keihänen halusi oman lentoyhtiön, minkä investoinnit lopulta kaatoivat hänet.
Keihänen perusti vielä 1976 uuden Seiväsmatkat-nimisen yhtiön, joka oli kuitenkin toiminnassa vain lyhyen ajan. Keihänen suunnitteli matkailun vetonaulaksi Kihniöön 1970-luvulla "Seipään Seksikylää", joka ei kuitenkaan koskaan toteutunut. Lähes kaikki Keihäsen Kihniössä omistamat toistakymmentä tilaa myytiin pakkohuutokaupalla kesäkuussa 1976. 1980-luvulla Keihänen tuomittiin vankeuteen veropetoksesta.
Pitkällisen, yli 10 vuotta kestäneen, konkurssikäsittelyn jälkeen Keihäselle palautui Suomen markkoja enemmän kuin mitä häneltä konkurssissa vaadittiin maksettavaksi.
Kalevi Keihänen kuoli vuonna 1995 ja hänet on haudattu Turun hautausmaalle.
Lähde Wikipedia
