Yksi Kalevalan kuuluisimpia kohtauksia on Joukahaisen ja Väinämöisen kilpalaulanta, joka päättyy Joukahaisen kannalta varsin ikävästi. Tapahtumaympäristönä on suo, joten tämä kätkö on myös sellaisessa paikassa. Varustaudu kätköreissulle kunnon jalkineilla (kumisaappaat) sekä reippaalla hengellä. Kätkö ei ole vaikeasti löydettävissä, mutta sen käsiin saaminen voi tiettyinä vuodenaikoina olla hankalaa sekä ikävää. Niinpä huomio eri vuodenajat sekä niiden vaikutus t-arvoon. Vaikkei kätkö olekaan pahimmassa suosilmäkkeessä, en hakisi sitä pimeän aikana. Jos lähestyt kätköä Keinukallion suunnasta, alkaa alla olevista koordinaateista polku, jota pitkin pääsee kätkön lähimaastoon. Pyöräilijät pääsevät pyörillään polun alkuun saakka hiihtouraa sekä hiekkatietä pitkin.
KALEVALA
Kalevala on Suomen kansalliseepos, jonka Elias Lönnrot (1802–1884) keräsi runonkeruumatkoillaan 1820- ja 1830-lukujen taitteessa pääsääntöisesti Vienan Karjalasta, mutta myös nykyisen Suomen alueelta kuten esimerkiksi Kainuusta. KALEVALA Kalevalan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1835 ja täydennetty versio vuonna 1849. Kalevala on käännetty 61 kielelle. Nyky-Suomessa Kalevan perintöä ylläpitää Kuhmossa sijaitseva Juminkeko (kts. kätkö "Voihan Juminkeko").
Kalevalan juoni perustuu Kalevalan sekä Pohjolan väliseen valtataisteluun. Tämä valtataistelu huipentuu Sammon ryöstöön, joka päättyy siihen, että ihmeitä tekevä Sampo tippuu mereen. Tunnetuimpia Kalevalan hahmoja ovat Pohjolan emäntä Louhi, seppä Ilmarinen sekä kanteletta soittava tietäjä Väinämöinen. Kalevalan vaikutus suomalaisen kulttuurin kehitykseen on ollut suuri. Se on innostanut monia eri taiteenlajin edustajia parin sadan vuoden ajan kuten Akseli Gallen Kallelaa, Jean Sibeliusta, mutta myös tuoreempia Kingston Wallia, CMX:ää, Amorphistä tai kansainvälisempää Aku Ankan piirtäjää Don Rosaa.
JOUKAHAINEN JOUTUU SUOHON
Maailman luomisen jälkeen Väinämöisen maine taitavana laulumiehenä leviää myös peräpohjolaan nuoren laiheliini Joukahaisen korviin. Joukahainen päättää voittaa Väinämöisen ja uhoaa mm. taikovansa Väinämöisen jalkoihin kiviset kengät. Joukahaista varoitetaan Väinämöisen taidoista, mutta tästä omista taidoistaan vakuuttunut Joukahainen ei välitä. Saavuttuaan Väinölää Joukahainen törmää ensimmäiseksi kirjaimellisesti Väinämöisen hevoseen.
Tämän jälkeen sankarimme aloittaa kilpalaulannan Väinämöisen kanssa kohtalokkain seurauksin. Joukahaisen taidot laulajana eivät ole kummoiset ja tästä Väinämöinen saa syyn pilkata häntä. Tätä Joukahaisen ylpeys ei kestä, vaan hän alkaa kehuskella sekä valehdella olleensa mukana jo maailmanluomisen aikoihin. Väinämöinen tietää tämän suureksi valheeksi ja tämän myös suoraan Joukahaiselle kertoo. Joukahaisen viimeinen virhe on yritys haastaa Väinämöinen kaksintaisteluun miekoin sekä uhota taikovansa Väinämöisen siaksi tunkiolle. Nyt Väinämöinen alkaa hermostua ja hän alkaa laulaa niin, että maa vapisee ja järvet järkkyvät. Samalla Joukahainen huomaa joutuneensa upottavaan suohon kivikengät jalassa vajoten syvemmälle ja syvemmälle.
Joukahainen alkaa anella armoa Väinämöiseltä luvaten mm. hevosensa ja purtensa. Tähän varakas Väinämöinen ei kuitenkaan suostu. Joukahaisen viimeinen epätoivoinen teko on luvata sisarensa Aino jo iäkkäälle Väinämöiselle. Tästäkös Väinämöinen innostuu ja nostaa nolatun Joukahaisen suosta. Niinpä itsetuntosa menettänyt Joukahainen palaa parkuaan pidätellen kotiinsa ja kertoo Ainolle lupauksestaan. Ainoa tuollainen lupaus ei tietenkään ilahduta, ja niinpä hän tekee itsemurhan hukuttautumalla.