Noin kilometrin pitkä ja keskimäärin 35 metriä leveä Huopanankoski on on Suomen vanhimpia ja tunnetuimpia urheilukalastuskoskia. Kosken kautta vesi laskee Vuosjärvestä Muuruejärveen, josta Keihärinkoski johdattaa veden edelleen Ylä-Keiteleeseen. Huopanan luontaisia saalislajeja ovat taimen, säynävä, harjus ja siika. Lisäksi vieheeseen voi tarttua istutettua taimenta ja harjusta. (Lähde: Wikipedia)
Huopanankoski tunnetaan erityisesti Juhani Ahon rauhan paikkana, jossa hän vietti 15 kesää kalastaen ja ladaten akkuja hektisen talven jälkeen. Ahon Lohilastuja ja kalakaskuja -teoksen 23 kertomuksesta 19 sijoittuu Huopanalle. Lastussaan "Lastu siitä suuresta lohesta" Juhani Aho kuvaa tunteitaan Huopanankoskea kohtaan seuraavasti: ”Niin pian kuin sen nimenkään mainitsen, tunnen verien sävähdyksen poskillani ja rinnassani oudon, samalla ahdistavan ja avartavan tunteen. Ei ole koko maailmassa seutua, johon minulle olisi kiinnittynyt semmoinen määrä ihania tunnelmia ja mieluisia muistoja kuin Huopanaan. Kerran minä vielä sen kunniaksi sepitän hymnin, johon panen kaikki kielivarat, mitä suomenkielessä on minulla käytettävänä."
Huopanankosken vuonna 1892 rakennettu mylly oli alueen myllytoiminnan keskus, ja edelleen pystyssä oleva myllyrakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Myllyrakennuksen löydät väkisinkin, jos käyt etsimässä tämän tradin.
Tehtäväsi: Aloituspisteeseen voit parkkeerata autosi. Myös Koskimarketilta 77-tien vierestä löytyy tarvittaessa parkkitilaa. Kun katselet ympärillesi aloituspisteellä, voit nähdä mm. Huopanankosken kulttuuripolun opastaulun sekä taulun, johon on merkitty koskialueen suurimmat urheilukalastusvälineillä pyydystetyt kalat. Tiedot loppupisteen koordinaatteja varten löytyvät näistä tauluista. Lumettomaan aikaa kannattaa käydä ihailemassa koskimaisemia myös Voimalauoman länsipuoleisella kannaksella, jonne pääsee aloituspisteeltä voimalaitoksen vierestä menevän kävelysillan kautta.
Kätkö löytyy koordinaateista:
N 63° 0A.[D / 3 + 45], E 025° [2 x C + B].EEF, joissa
A = Kulttuuripolun opastaulun ”Koskimaisema” numero
B = Kulttuuripolun opastaulun ”Koskiympäristön muutos” numero
C = Saarensalmen ja Voimalauoman väliin jäävän vesialueen nimen kirjainten lukumäärä
D = Toiseksi suurimman kalan pyyntivuosi
E = Suurimman kalan pyytäjän etunimen kirjainten lukumäärä
F = Toiseksi suurimman kalan pyytäjän etunimen kirjainten lukumäärä
Kätköpurkki on iso mikro / pieni small, ja runsas lumipeite voi vaikeuttaa sen löytämistä. Myös kätköpaikan välittömästä läheisyydestä saatat löytää lumettomaan aikaan jotain alueen kulttuurihistoriaan liittyen mielenkiintoista. Kiertämällä kosken molemille rannoile sijoittuvan kulttuuripolun pääset halutessasi tutustumaan koskiympäristöön ja se historiaan vielä tarkemmin.