Lystihuone
Vaaniin Kartanon 1810-luvulla istutettuun puistoalueeseen liittyy puhdastyylinen ”lystihuone” empirekaudelta. Temppelimäisen rakennuksen julkisivussa neljä joonialaista pylvästä kannattaa palkistoa. Toinen päädyn kaari-ikkunoista on tehty luukuksi, josta aikoinaan juhlien ja talkoiden yhteydessä tarjoiltiin olut-tehtaan olutta. Huvimajan vieressä on vuonna 1811 rakennettu kellaritupa ja pieni aittarivi. Laajan kulttuurimaiseman reunalla sijaitsee, rakennuskannaltaan monipuolinen kartanokokonaisuus.
Waanis Bryggeri - Waaniin oluttehdas.
Tehdas sijaitsi joen itäpuolella, rakennuksia ei enää ole. Waanis Bryggeri perustettiin vuonna 1861. Tehdas sijaitsi Eurassa, Waanin ratsutilan yhteydessä. Tehtaan perustaja oli tilan omistaja Andreas Johannes Parmenion Timm. Samana perustamisvuotenaan myös itse oluttehdas laitteineen eli ”Pryki” rakennettiin. Ensimmäinen panimomestari oli Saksalaissyntyinen Frans Anton Eiberger, joka aloitti tehtaassa vuoden 1861 lopulla. Vuoden 1862 alusta saatiin markkinoille ensimmäiset oluet eli Waanis Öl ja Bayerskt Öl. Lennokkaasta alustaan huolimatta Timm tarjosi tehdastaan vuokralle jo vuoden 1863 toukokuussa. Uutta jatkajaa ei kuitenkaan heti löytynyt.
Vuonna 1865 mestari Eiberger muutti Poriin ja tilalle palkattiin Uudeltakirkolta (nyk. Kalannista) panimomestari Abraham Alfred Nordström. Uuden mestarin voimin olutta toimitettiin janoisten suihin vajaat kaksi vuotta, kunnes Waanin tilan isäntä vaihtui. Nordström muutti samalla takaisin Uudellekirkolle.
Vuonna 1867 Waanin tilan omistajaksi tuli Paul Isak Sallmén. Uuden omistajan myötä osa oluttehtaan työväestäkin vaihtui. Marraskuun alusta vuonna 1868 oluttehtaan vuokraajaksi saatiin Saksalainen panimomestari Filip Fredrik Kristofer Fischer. Mestari muutti Euraan jo vuonna 1867, mutta vuokrasopimus allekirjoitettiin vasta seuraavana vuonna.
Ensitöikseen Fischer valmisti Wiener dubbelt-lageröl nimisen oluen. Toiset oluet olivat Bayerskt dubbelt-lageröl ja Swenskt dubbelt-lageröl. Dubbelt-öl käännettiin suomenkielelle toisinaan muotoon väkevä-olut. Alkoholin määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta se saattoi olla jopa yli 6 prosenttia. Työntekijöitä oli tehtaalla enimmillään kolme sekä lisäksi muutamia renkejä hevosineen. Lisäksi tehtaalla oli muutama pullonpesijätär.
Fischerin aikana tehdas oli mahdollisesti parhaissa käsissä, ainakin tuotteiden osalta. Joka tapauksessa ajat olivat kovia ja se näkyi heti myynnissä. Pikkuhiljaa tuotteiden myynti laski ja jo vuoden 1870 lopulla valmistettiin viimeiset erät olutta. Vuoden 1871 tammikuussa Fischer muutti Kaarinaan. Pieni yritys jatkaa toimintaa oli vielä olemassa, sillä kun edellinen mestari muutti pois, panimomestari Abraham Alfred Nordström saatiin takaisin. Nordström valmisti kahta eri olutta, Waanis Öl ja Bayerskt Öl. Hän toimi tehtävässään noin kaksi vuotta kunnes hänkin muutti Raumalle 16. lokakuuta 1873.
Panimon rakennus toimi tämän jälkeen muutamia vuosia kouluna.
Tiedot: Satakunnan kulttuuriympäristö eilen, tänään, huomenna ja Beerfinland.com