Suopöllö (Asio flammeus)
Koko ja ulkonäkö
Suopöllön erikoistuntomerkkinä on keltaisten silmien mustat ympärykset. Laji muistuttaa sarvipöllöä, mutta on tätä vaaleampi. Suopöllön siivenkärjet ovat myös alta selvemmin ja kapeammin tummemmat ja sen siivissä on valkoinen takareuna. Suopöllön viiruinen rinta kontrastoituu juovattomaan vatsaan ja sen siivet ovat alta paljon vaaleammat kuin päältä.
Suopöllön pituus on noin 37–39 cm ja sen siipien kärkiväli on noin 95–110 cm. Aikuinen suopöllö painaa noin 350 grammaa. Suopöllön soidinääni on erittäin matalaa puuskutusta. Poikaset puolestaan kerjäävät ruokaa sähisemällä.
Vanhin suomalainen rengastettu suopöllö on ollut 13 vuotta 11 kuukautta ja 21 päivää vanha. Euroopan vanhin tavattu suopöllö on rengastettu Saksassa. Se eli 20 vuoden ja 9 kuukauden ikäiseksi.
Ääntely
Koiraan ääni on kiivas, uhkaava "tsäh-ef", kerjätessään venyvä "tsääh-opp". Varoitusääni on karhea "tseff-tseff-tseff". Laulu ilmassa on tukahtunut matala "pu-pu-pu-pu-pu-..." puputussarja, nopeudeltaan alle puolet helmipöllön ääntelystä. Kerralla kuuluu noin 6-20 tavua, 3-4 tavua sekunnissa kantaen n. 1 km päähän.
Poikasten kerjuuääni muistuttaa koirasta, mutta on sähisevämpi.
Levinneisyys
Suopöllö pesii Euroopassa, Aasiassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Karibialla, Havaijilla ja Galapagos-saarilla. Osa linnuista muuttaa talveksi lämpimämmille alueille. Suomalaiset suopöllöt talvehtivat Etelä-Euroopassa. Huonoina myyrävuosina suopöllöt vaeltavat ravinnon perässä uusille alueille.
Suomessa pesii keskimäärin 5 000 paria. Runsaimmillaan suopöllö on Pohjanmaan lakeuksilla ja soilla, Etelä-Suomessa laji on hyvin harvalukuinen. Läntisen Euroopan kannaksi arvioidaan vain 13 000 – 26 000 paria, joista 1 000 – 3 500 paria Isossa-Britanniassa. Maailman populaation suuruudeksi arvioidaan noin 2,4 miljoonaa yksilöä.
Elinympäristö
Suopöllö metsästää avoimessa ympäristössä, kuten suolla, usein päiväsaikaan. Pesimäpiiriin kuuluu suota, rantaniittyä, heinämaata tai viljelysmaata.
Lisääntyminen
Suopöllö rakentaa yksinkertaisen korsipesän maahan. Muninta tapahtuu toukokuussa. Valkoisia munia on keskimäärin 6, tavallisimmin 4–7. Hyvänä jyrsijävuonna munia voi olla 10 tai jopa enemmän. Naaras hautoo noin 4 viikkoa. Koska haudonta alkaa jo ensimmäisten munien ilmaannuttua, kuoriutuvat poikaset yleensä eri aikaan, joten pesässä voi olla vastakuoriutuneita ja lähes puolikasvuisia poikasia samaan aikaan. Pariviikkoisina poikaset jalkautuvat maastoon, ja oppivat kunnolla lentämään 4-viikkoisina.
Ravinto
Suopöllö syö enimmäkseen jyrsijöitä (etenkin myyriä), mutta myös muita pieniä nisäkkäitä ja lintuja.
Uskomukset
- Ikivanhan inuiittien tarinan mukaan suopöllö oli alun perin nuori tyttö joka muutettiin taikuudella pitkänokkaiseksi pöllöksi. Muutoksesta pelästynyt tyttö kuitenkin lensi holtittomasti kallioseinämään, jolloin nokka vääntyi ja lyheni.
Lähdeaineisto: Wikipedia
Metsoreitti kätkösarja
Tämä kätkö on osa Metsoreitti kätkösarjaa. Reitti muodostaa yhtenäisen geopolun Ampujien majalta Peurunkaan ja esittelee Laukaan kunnan vapaa-aikatoimen ylläpitämän koko kunnan halki kulkevan ulkoilureitin.
Kätkösarjan kätköt esittelevät myös Laukaassa esiintyviä lintulajeja, joita voit yrittää bongata matkanvarrelta.
Lisää tietoa aiheesta löydät reitin ensimmäisen kätkön kätkökuvauksesta Metsoreitti - Metso