Harmaapäätikka (Picus canus)
Koko ja ulkonäkö
Harmaapäätikan höyhenpeite muistuttaa suuresti vihertikkaa. Selkäpuoli on harmahtavanvihreä, vatsapuoli vaaleanharmaa ja niska keltainen. Pää on harmaa, ja sen sivuilla sijaitsevat mustat ”viikset”. Koiraan otsa on punainen. Vihertikkaan verrattuna harmaapäätikan kaula on lyhyempi, nokka ohuempi ja pää hiukan pyöreämpi. Harmaapäätikan päässä on punaista vain koiraan otsalla, kun vihertikalla koko päälaki ja viiksijuovan keskusta ovat punaisia.
Harmaapäätikan pituus on täysikasvuisena noin 27–32 cm ja paino 130–180 grammaa. Sen ääni on pehmeä ”kjyk”. Laulu on tyypillinen, loppua kohden laskeva vihellyssarja ”kjyy-kjy-kjy-kjy-kjy”, jota on helppo matkia viheltämällä. Soidinaikaan harmaapäätikka onkin helppo houkutella näkösälle matkimalla. Laji rummuttaa puuta kuten muutkin tikat. Omalaatuinen rääkynä muistuttaa hieman käpytikan vastaavaa ääntä.
Lentää tikkamaisesti syvään aaltoillen, ja siivistä voi kuulua kumiseva ääni. Tarkkailee ihmistä puun rungon takaa, jolloin usein vain sen toinen silmä näkyy.
Vanhin suomalainen rengastettu harmaapäätikka on ollut neljä vuotta 10 kuukautta ja 29 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut saksalainen viiden vuoden ja viiden kuukauden ikäinen yksilö.
Levinneisyys
Harmaapäätikka on levinnyt laajalle Euraasiassa. Suomi on sen levinneisyysalueen pohjoisreunalla. Se on maassa harvalukuinen, etenkin etelän lehtometsien ja suuria haapoja kasvavien metsien laji, mutta pesimähavaintoja on Pohjois-Suomea myöten. Suomen parimäärä on noin 3 000-4 000. Harmaapäätikka on vähentynyt suuressa osassa Eurooppaa. Euroopan populaation kooksi arvioidaan 360 000–640 000 yksilöä.
Harmaapäätikka on pääasiassa paikkalintu. Nuoret linnut voivat vaellella syksyisin joitakin kymmeniä, joskus satoja kilometrejä.
Elinympäristö
Harmaapäätikka elää pääasiassa lehti- ja sekametsissä, etenkin jalopuupuistikoissa ja haavikoissa. Se voi kuitenkin pesiä myös vanhoissa kalliomänniköissä. Saaristossa lajia tavataan usein vanhoissa laidunmetsissä, joissa on runsaasti huonokuntoisia lehtipuita. Talvisin se käy lintulaudoilla syömässä rasvaa. Syysvaelluksella harmaapäätikkoja voidaan tavata myös kaupungeissa.
Lisääntyminen
Harmaapäätikka hakkaa kolon lahoon lehtipuuhun, noin viiden metrin korkeuteen. Laji voi pesiä vanhassakin kolossa. Se munii toukokuun alussa viidestä kymmeneen munaa ja molemmat vanhemmat hautovat yhteensä 15–17 päivää. Poikaset ovat lentokypsiä neliviikkoisina.
Ravinto
Harmaapäätikan pääasiallista ravintoa ovat muurahaiset. Kesällä laji syö myös hyönteisiä ja niiden toukkia. Syksyllä harmaapäätikka syö myös pihlajanmarjoja ja talvella lisäksi siemeniä. Se voi käydä ruokintapaikalla, varsinkin jos talia on tarjolla.
Lähdeaineisto: Wikipedia
Metsoreitti kätkösarja
Tämä kätkö on osa Metsoreitti kätkösarjaa. Reitti muodostaa yhtenäisen geopolun Ampujien majalta Peurunkaan ja esittelee Laukaan kunnan vapaa-aikatoimen ylläpitämän koko kunnan halki kulkevan ulkoilureitin.
Kätkösarjan kätköt esittelevät myös Laukaassa esiintyviä lintulajeja, joita voit yrittää bongata matkanvarrelta.
Lisää tietoa aiheesta löydät reitin ensimmäisen kätkön kätkökuvauksesta Metsoreitti - Metso