Lapinpöllö (Strix nebulosa)
Lapinpöllö on suurikokoinen ja väritykseltään harmaa pöllölaji.
Koko ja ulkonäkö
Harmaa yleisväri, suhteettoman pienet keltaiset silmät. Pituus 65–70 cm, siipiväli 135–160 cm, paino 650–1 100 g (koiras), 1 000–1 900 g (naaras) Vanhin suomalainen rengastettu lapinpöllö on ollut 14 vuotta 2 kuukautta 7 päivää vanha. Euroopan vanhin lapinpöllö on ollut ruotsalainen, 15 vuotta 10 kuukautta vanha. Uusin ennätys on vodelta 2012 heinäkuulta, kun kotkan pesästä löydettiin kuoleen lapinpöllön jäänteet, joka oli rengastettu 16 vuotta ja 28 päivää ennen kuolemaansa.
Levinneisyys
Lapinpöllö pesii Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Levinneisyysalue ulottuu Skandinaviasta itään Venäjän halki Tyynellemerelle sekä Amerikassa Alaskasta etelään aina Kaliforniaan ja idässä Suurille järville asti, Suomessa se pesii noin Kokkola–Joensuu-linjan pohjoispuolella aina kuusen kasvurajalle saakka. Pesivä kanta vaihtelee vuosittain 300 ja 1500 parin välillä, jyrsijöiden määrästä riippuen. Ruotsissa pesii 200–700 paria. Ravintopulan eli myyräkadon sattuessa lapinpöllöt joutuvat mieron tielle eli vaeltamaan etelämmäs myyriä etsiskellen. Vaellustalvien jälkeen niitä jää usein pesimään eteläänkin.
Elinympäristö ja ravinto
Lapinpöllö on vanhojen havu- ja sekametsien lintu. Sen pesä on vanhassa petolinnun pesässä tai paksun kannon pään syvennyksessä, hätätilanteessa maassakin. Lapinpöllö hyväksyy toisinaan pesäpaikaksi myös lintuharrastajan asettaman pesälaatikon, joka on täytettävä kuivikkeella. Laatikon suositeltava ripustuskorkeus on vähintään 4–6 metriä rauhallisella paikalla, mitat p×l×k noin 70×70×20 cm. Lapinpöllö voi joskus olla pesällään erittäin aggressiivinen ja käydä pahaa-aavistamattoman ohikulkijan kimppuun. On kuitenkin yleensä melko rauhallinen. Lapinpöllö syö lähes yksinomaan pieniä nisäkkäitä, lähinnä jyrsijöitä, mutta myös lintuja, sammakoita ja kookkaita hyönteisiä. Se kykenee paikallistamaan ja "sukeltamaan" pikkunisäkkäitä lumen alta pelkän kuuloaistin varassa. Lapinpöllön suuri naamakiehkura toimii lautasantennin tavoin kohdistaen ääniaallot pöllön korviin.
Lisääntyminen
Naaras munii 2–9 munaa, joita se sitten hautoo 28–36 vrk. Poikaset lähtevät pesästä ennen kuin ovat lentokykyisiä ja kiipeilevät lähipuiden oksilla.
Lähde: Wikipedia
Metsoreitti kätkösarja
Tämä kätkö on osa Metsoreitti -kätkösarjaa. Reitti muodostaa yhtenäisen geopolun Ampujien majalta Peurunkaan ja esittelee Laukaan kunnan vapaa-aikatoimen ylläpitämän koko kunnan halki kulkevan ulkoilureitin.
Kätkösarjan kätköt esittelevät myös Laukaassa esiintyviä lintulajeja, joita voit yrittää bongata matkanvarrelta.
Lisää tietoa aiheesta löydät reitin ensimmäisen kätkön kätkökuvauksesta http://coord.info/GC4A48P