KUIKKA
Kuikka (Gavia arctica) on suurikokoinen kuikkalintu, jota tavataan myös Suomessa. Kuikka on saanut nimensä ääntelynsä mukaan.
Piirteet
Ulkonäkö ja koko
Kuikalla on harmaa pää, musta kurkku, valkoinen vatsa ja valkoruutuinen selkä mustalla pohjalla. Höyhenpuku lisääntymiskauden ulkopuolella on harmaampi. Kuikan nokka on harmaa tai valkeahko ja tikarinmuotoinen. Linnun pituus on 58–73 cm ja paino 2–3 kg. Sen siipien kärkiväli on noin 110–130 cm. Kuikan jalat ovat hyvin takana; tämä on uintikyvyn kannalta etu, mutta maalla kuikka liikkuu varsin vaikeasti, käytännössä raahautumalla eteenpäin.
Äänet
Kuikan soidinääni on kauas kuuluva kuiik-ko kuiik-ko, jota se päästää varsinkin touko-kesäkuun aamuina ja iltoina. Linnun muita ääniä ovat matala, narahtava ja hieman valittava aoor tai arkk. Ennen sukellusta kuikka päästää usein helähtävän kluik-äänen.
Elinikä
Vanhin suomalainen rengastettu kuikka on ollut 13 vuotta 29 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut saksalainen, vähintään 27 vuoden 10 kuukauden ikäinen yksilö.
Levinneisyys
Kuikka pesii kirkasvetisissä ja kalaisissa järvissä tai merenlahdissa Euraasiassa ja satunnaisesti Alaskassa. Laji pesii koko Suomen alueella 8 000 – 10 000 parin voimin. Pesimistiheys 0,5–2 on paria/km². Euroopassa pesii 20 000 – 30 000 kuikkaparia, Venäjällä 100 000 – 200 000. Laji talvehtii Välimeren itäosissa ja Mustallamerellä. Suomessa voi talvehtia 50–200 yksilöä. 60 prosenttia kaikista EU-alueen kuikista pesii Suomessa.
Muutto
Kuikan kevätmuutto alkaa keskimäärin 10. huhtikuuta, on suurimmillaan 5. toukokuuta ja päättyy 20. toukokuuta. Syysmuutto alkaa 10. elokuuta, on suurimmillaan 5. lokakuuta ja päättyy 5. marraskuuta. Suomen yli muuttaa pääasiassa Suomen- ja Pohjanlahtea pitkin toukokuussa ja syys–lokakuussa 50 000 – 70 000 Luoteis-Venäjällä pesivää yksilöä.
Elinympäristö
Sekä selkävedet että karut järvet ovat kuikan elinympäristöä. Laji on sopeutunut lähes täysin vesielämään. Maalle kuikka nousee vain pesimään. Lentoon päästäkseen kuikka tarvitsee 50–200 metrin pituisen vesialueen ja lisäksi lähes kilometrin pituisen avoimen maaston noustakseen järveä reunustavien puiden yläpuolelle.
Lisääntyminen
Kuikka rakentaa pesänsä kasveista aivan vesirajan läheisyyteen, minkä takia pienikin veden kohoaminen saattaa vaarantaa munat. Moottoriveneiden aallokot ovat myös riski. Kuikka munii yleensä kerralla vain kaksi munaa. Vanhemmat hautovat munia kuukauden, jonka jälkeen poikaset siirtyvät veteen. Poikasia vanhemmat huoltavat noin 9 viikkoa, minkä jälkeen poikaset ovat lentokykyisiä.
Ravinto
Muiden sukeltajien tapaan kuikka syö kaloja, esimerkiksi salakkaa ja särkeä, joita se pyydystää vedenpinnan alla. Ravinnoksi käyvät myös äyriäiset, simpukat ja hyönteistoukat.
Lähde: Wikipedia
METSOREITTI -KÄTKÖSARJA
Tämä kätkö on osa Metsoreitti -kätkösarjaa. Reitti muodostaa yhtenäisen geopolun Ampujien majalta Peurunkaan ja esittelee Laukaan kunnan vapaa-aikatoimen ylläpitämän koko kunnan halki kulkevan ulkoilureitin.
Kätkösarjan kätköt esittelevät myös Laukaassa esiintyviä lintulajeja, joita voit yrittää bongata matkanvarrelta.
Lisää tietoa aiheesta löydät reitin ensimmäisen kätkön kätkökuvauksesta http://coord.info/GC4A48P
>