TÖYHTÖHYYPPÄ
Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) on kurmitsojen heimoon kuuluva rantalintu, joka on tavallinen lauhkeassa Euroopassa ja jota esiintyy pesimäaikaan myös Aasian lauhkeilla alueilla.
Töyhtöhyyppä on muuttolintu ja lajin koko esiintymisalueella esiintyy muuton aikana suuria parvia. Talvehtimisalueet ovat Pohjois-Afrikassa, Pohjois-Intiassa ja Kiinassa. Muutto tapahtuu päiväsaikaan. Suomalaiset hyypät talvehtivat Länsi- ja Lounais-Euroopassa. Keväällä se on varhaisimpia muuttolintujamme, saapuen jo maaliskuun alusta alkaen. Syysmuutto alkaa jo varhain kesäkuussa, jolloin pesimättömät ja pesinnässä epäonnistuneet linnut muuttavat pikku parvina lounaaseen. Syysmuutto päättyy vähitellen, ja lokakuussa tavataan viimeiset muuttajat.
Suomessa pesivä hyyppäkanta on voimakkaasti taantunut. Yhtenä syynä taantumiseen ovat entistä voimaperäisemmät kevätpeltojen muokkaukset, jolloin pesät tuhoutuvat, sekä tehokkaan salaojituksen takia suojattomiksi jääneet peltoaukeat. Myös maapetojen, kuten ketun ja supikoiran, runsastuminen on vähentänyt pesintöjen onnistumisia. Rantaniittyjen ja entisten laidunmaiden umpeenkasvu ruovikoiksi ja pajukoiksi on vähentänyt lajin suosimaa lyhytkortista ruohostomaata.
Läntisimmät kannat, jotka pesivät alavilla alueilla, ovat kuitenkin yleensä paikkalintuja.
Töyhtöhyyppä on kahlaaja, joka pesii avoimilla matalakasvuisilla alueilla ja se myös suosii melko kosteita alueita. Se tekee pesän maahan ja munii 4 munaa. Haudonta kestää 4 viikkoa, sekä naaras että koiras hautovat. Pesäänsä ja poikasiaan laji puolustaa meluisasti ja hyökkäävästi suuriakin tunkeilijoita vastaan. Poikaset ovat pesäpakoisia ja oppivat lentämään noin kuukauden ikäisinä.
Töyhtöhyypän ravinto koostuu pääasiassa hyönteisistä, nilviäisistä, madoista ja muista pienistä selkärangattomista.
Ulkonäkö
• Mustavalkoinen yleisväritys
• Siivet ovat leveät ja niissä on pyöreät kärjet
• Päästä lähtee lajille nimen antava töyhtö
• Naarailla ja nuorilla linnuilla on kapeammat siivet, mutta muuten ulkonäkö on samankaltainen
• Pituus 30 cm, paino 130-330 g, siipien kärkiväli 85 cm. Ääni
• Pitkä ja tasoltaan vaihteleva korkea naukuminen.
Soidinlennossa hyyppä lentelee reviirinsä yllä ja tekee huikeita taitolentoesityksiä siivet humisten.
Suomen vanhin rengastettu töyhtöhyyppä on ollut 14 vuotta 4 kuukautta 5 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut tanskalainen 23 vuoden 7 kuukauden ikäinen hyyppä. Hyyppiä on metsästetty voimaperäisesti ainakin Tanskassa ja Ranskassa. Suomen pesimäkanta käsitti noin 60 000 paria 1990-luvun lopulla. Euroopassa pesii vähintään miljoona paria töyhtöhyyppiä, joista Britteinsaarilla 190 000 - 240 000 paria.
Lähde: Wikipedia
METSOREITTI -KÄTKÖSARJA
Tämä kätkö on osa Metsoreitti -kätkösarjaa. Reitti muodostaa yhtenäisen geopolun Ampujien majalta Peurunkaan ja esittelee Laukaan kunnan vapaa-aikatoimen ylläpitämän koko kunnan halki kulkevan ulkoilureitin.
Kätkösarjan kätköt esittelevät myös Laukaassa esiintyviä lintulajeja, joita voit yrittää bongata matkan varrelta.
Lisää tietoa aiheesta löydät reitin ensimmäisen kätkön kätkökuvauksesta http://coord.info/GC4A48P