Skip to content

Sibeliuksen Mattila Traditional Geocache

This cache has been archived.

liukasluikku2: Tämä kätkö on odottanut ratkaisuaan. Ikävä kyllä jatkuvan jästimisen takia joudun hyllyttämään tämän rasian.

Kiitos kaikille kävijöille!

More
Hidden : 3/17/2013
Difficulty:
1 out of 5
Terrain:
2 out of 5

Size: Size:   small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Helpohko peruskätkö sunnuntaikävelijöille tai -pyöräilijöille. Kevät- ja syystulvien aikana t-arvo saattaa hieman nousta, mutta kätkö on tarkoitettu peruskengillä haettavaksi. Sadekeleillä kannattaa kuitenkin varustautua sään mukaisella varustuksella (kumisaappaat).

Kätköpurkki on 0.45 l kokoinen, joten sen sisään mahtuu jätettäväksi jotain pientä.


Kätköä tehdessä tekijää kohtasi huono onni. Siksi kätkö ei ole (suhteessa Sibeliuksen asuttamaan taloon) parhaalla mahdollisella paikalla. Kulttuurihistoriasta kiinnostuneiden kannattaa suunnata katseensa etelä-kaakkoon valkoisen, komean talon oikealle puolella sijaitsevaan punaiseen taloon (liitteenä valokuva).

Jean Sibelius liitetään Järvenpäähän sekä Ainolaan, mutta harvempi tietää Sibeliuksen asuneen myös Keravalla kahdessa eri osoitteessa.

Keravalle muuton syynä oli työrauhan saaminen Helsingin vuosien jälkeen. Näihin vuosiin liittyi tiivis ystäväpiiri, liiallinen alkoholin käyttö sekä taloudelliset ongelmat. Näiden sävellystyötä häiritsevien asioiden takia muutto vielä maalaismaiseen Keravaan oli välttämätön.

Jean Sibeliuksen ensimmäinen Keravan asunto oli rautatieaseman viereinen huvila. Tämän tilavan huvilan omisti Mimmi Lundgren ja sen nykyinen osoite on Hakalantie 1.

Kätköpaikalle sijaitsevassa Mattilan taloon (Kytömaantie 59) Sibelius muutti perheineen talvella 1898-99 ilmeisesti juuri Mimmi Lundgrenin neuvosta. Mattilan talossa Sibeliuksilla oli tupa, suuri sali sekä kolme makuuhuonetta. Tuohon aikaan perheeseen kuului avioparin lisäksi kolme tytärtä sekä palvelija. Mattilan talon vuokra oli nykyrahassa noin 2100 euroa, joka oli noin kolmasosan Sibeliuksien Helsingin aikojen asunnon vuokrasta. Rahaongelmiin maallemuutto siis lienee tuonut helpotusta. Vaikka Jean Sibelius viettikin Keravan vuosistaan liki puolet poissa kotoa, voidaan Mattilan taloa pitää harjoituksena Ainolan vuosia varten.

Jos muutto Mattilaan osoittautuikin oikeaksi ratkaisuksi, teki myös itse Kerava vaikutuksen  Jean Sibeliukseen sekä koko perheeseen. Pellot, metsät sekä Kerava-joki  innostivat koko perhettä. Lisäksi heidän harrastuksiin kuului jo tuossa vaiheessa teatteritoiminta, jota olikin hyvä harjoittaa Mattilassa. Ikävämpänä muistona näistä vuosista oli Sibeliuksen reilun vuoden ikäisen Kirsti-tyttären menehtyminen lavantautiin helmikuussa 1900. 

Itse sävellystyö onnistui hyvin Keravalla. Keravan vuosien aikana Sibelius sävelsikin paljon, joskin osa sävellyksistä ei valmistunut lopulliseen asuunsa Keravan vuosien aikana. Tämän ajanjakson sävellyksiin kuuluu esimerkiksi 1. ja 2. sinfonia sekä Finlandia.

Mattilan talosta Sibeliukset muuttivat pois vuonna 1902, ensin Helsinkiin ja vuonna 1904 Ainolaan.

Paikan historiaa muistetaan myös laatalla, joka sijaitsee punaisen aitan länsipäässä noin kymmenen metrin etäisyydellä Kytömaantiestä.

Lähde: Kotikaupunkini Kerava 2; Sibeliuksen asunnot internet-sivusto (visit link)

Additional Hints (No hints available.)