Volokinpolku: 29 Presidentit - Martti Ahtisaari II
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Volokinpolku on Volokinpolun retkeilyreittiä ja sen monipuolista luontoa esittelevä kätkösarja. Reitti muodostaa janamaisen geopolun, joka on merkattu maastoon keltaisin opastein.
Geopolun kätköjen piilotustapa vaihtelee ympäristön vaatimusten mukaan, mutta on pyritty toteuttamaan mahdollisimman yhden linjan mukaan. Jokainen kätkö on noudettavissa myös itsenäisenä kohteena. Koko geopolun pituus on noin 30 kilometriä. Etsi geopolun kätköjä luonnonrauhaa kunnioittaen!
Huom! Koska kätkö on janamudossa eikä palaa alkupisteeseen, helppo tapa kiertää polku on porukalla käyttäen kahta autoa, toinen auto jätetään polun toiseen päähän Jyrkälle ja toinen auto viedään toiseen päähän polun päässä sijaitsevalle laavulle. Polun voi suorittaa myös esimerkiksi 7km pätkissä jättämällä auto pienille metsäteille parkkiin.
HUOM! Koska Volokinpolun maasto on paikoittain hyvin vaikeakulkuista, polkua ei suositella kokemattomille luonnossaliikkujille. Polkua on vaikea ajaa maastopyörällä.
Kaikkien kätkötiedotteiden lähteenä toimii Wikipedia.
Martti Ahtisaari: Presidenttikauden jälkeen ja Nobel-palkinto
Presidenttikautensa jälkeen Martti Ahtisaari on toiminut jälleen merkittävissä kansainvälisissä tehtävissä. Heti presidenttikautensa päättymisen jälkeen keväällä 2000 Ahtisaari osallistui kolmen entisen eurooppalaisen valtionpäämiehen muodostamassa "kolmen viisaan miehen" komiteassa, jonka oli tarkoitus pohtia EU:n ns. Itävalta-boikottia.
Vuonna 2005 Ahtisaari välitti neuvottelut Acehin itsenäisyysliikkeen GAM:n ja Indonesian hallituksen välillä. GAM:n johtajille hän korosti neuvottelujen välittämisen ehtona, että nämä eivät voisi saavuttaa täyttä itsenäisyyttä. Kun ensimmäisissä Aceh-tapaamisissa oli alettu lukea julkilausumia, välittäjä piti osanottajille tiukan puhuttelun ja uhkasi lopettaa työnsä saman tien. Neuvottelut päättyivät lopulta rauhansopimukseen ja yli 30 vuotta kestäneiden vihamielisyyksien raukeamiseen. Rauhansopimus allekirjoitettiin Helsingissä 15.8.2005.
Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Kofi Annan nimitti 1. marraskuuta 2005 Ahtisaaren rauhanneuvottelijaksi Kosovoon, ja 11. marraskuuta 2005 Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto vahvisti nimityksen. Ahtisaaren johdolla päästiinkin sopuun Kosovon tulevasta asemasta, mutta esitys kaatui Venäjän ja Serbian vastustukseen, vaikkakin Kosovo tämän jälkeen nopeasti julistautuikin itsenäiseksi vuonna 2008. Vuonna 2009 jo yli 60 maata oli tunnustanut Kosovon tosiasiallisen, mutta niiden joukosta puuttuu pari EU:n jäsenmaata ja ennen muuta Venäjä. Ahtisaaren mukaan selkeämpään tulokseen ei kysymyksessä voinut kuitenkaan päästä.
Ahtisaarta on kiitetty Kosovon rauhanneuvotteluiden hoitamisesta, mutta häntä ovat myös kritisoineet erityisesti Serbia ja sen liittolaiset. Esimerkiksi venäläisen politiikantutkijan Dmitri Bondarevin mukaan Kosovon itsenäistyminen oli kansainvälisen oikeuden kannalta laitonta ja Ahtisaari oli vain länsimaiden sätkynukke. Myös Kosovon serbivähemmistöä edustava kansanedustaja Oliver Ivanović on todennut, "ettei Serbia voinut hyväksyä pikaratkaisua, joka olisi omien äänestäjien silmissä näyttänyt periksiantamiselta." Samoin rauhantutkimuksen perustaja, norjalainen tutkija Johan Galtung kritisoi Ahtisaarta rauhanneuvottelijana. Hänen mukaansa Ahtisaari "on charmikas, tehokas ja taitava", mutta "valitettavasti hän ei ole todellinen välittäjä. Hän ei ratkaise konflikteja, vaan ajaa läpi länttä miellyttävän lyhytaikaisen ratkaisun. Hän antaa EU:n käyttää itseään hyväksi", väittää Galtung.
Ahtisaari on itse todennut serbien toimista albaanivähemmistöä kohtaan Kosovassa, että "liikaa on liikaa" eikä Kosovoa kaiken koetun jälkeen voinut enää pakottaa Serbian yhteyteen. Kosovon tilanteen ratkaisu ei hänestä ollut ennakkotapaus. Kuitenkin monet maat pelkäävät omien alueidensa hajoavan Kosovon esimerkin vuoksi, ja Venäjä rinnastaa Kosovon itsenäisyyden Abhasiaan ja Etelä-Ossetiaan, jotka ovat käytännössä eronneet Georgiasta.
13. maaliskuuta 2008 hollantilainen Geuzen-säätiö myönsi Ahtisaarelle arvostetun Geuzen-mitalin (Geuzenpenning) hänen työstään kansainvälisten kriisien selvittäjänä. Mitalin luovutustilaisuus oli Vlaardingenin Suuressa kirkossa (Grote Kerk), Hollannissa. Juhlassa oli läsnä myös kuningatar Beatrix. 16. toukokuuta samana vuonna Ahtisaari sai UNESCOn arvostetun Félix Houphouët-Boigny -rauhanpalkinnon, jonka arvo on 122 000 euroa. Myöhemmin syksyllä tuli tieto Nobelin rauhanpalkinnon myöntämisestä Ahtisaarelle.
Hänellä on kunniatohtorin arvonimiä Suomesta, Thaimaasta, Argentiinasta, Venäjältä, Ukrainasta, Namibiasta ja Yhdysvalloista. Tunnustuksena "työstään kansainvälisenä rauhanneuvottelijana ja ansioistaan rauhan, vapauden ja demokratian luomisessa" Ahtisaari on saanut Yhdysvaltain ulkoministeri Condoleezza Ricen allekirjoittaman harvinaisen kunniakirjan. Ahtisaari on tähän mennessä ainoa kyseisen tunnustuksen saanut suomalainen.
Martti Ahtisaari on julkisesti suositellut Suomea hakemaan NATO-jäsenyyttä. Hän puolusti voimakkaasti Yhdysvaltain toimia Irakin sotaa edeltävässä kriisissä. Ahtisaari antoi Irakin sodan syttymisen jälkeen lausunnon: "Tietäen, että noin miljoona ihmistä on tapettu Irakin hallinnon toimesta, minä en paljon niitä joukkotuhoaseita enää tarvitse". Yhdysvallat oli perustellut sotaa Irakin joukkotuhoaseilla, joita ei kuitenkaan löytynyt.
Historian professori Juha Sihvola katsoi, että Ahtisaari oli Irakin suhteen oikeassa siinä, "että globaali oikeudenmukaisuus ja ihmisarvoinen elämä ovat tärkeämpiä kuin kansallinen suvereenisuus". Hän kiitteli myös presidentin kosmopoliitista ja realistista asennetta, mutta piti kuitenkin Ahtisaaren johtopäätöksiä Irakin sodan moraalisuudesta "ällistyttävinä".
Lokakuussa 2011 Ahtisaari kirjoitti Javier Solanan kanssa El País -lehteen mielipidekirjoituksen, jossa he suorittelivat Euroopan unionia tunnustamaan palestiinalaisvaltion palestiinalaisten hakiessa tunnustusta YK:sta.
Ahtisaari on toiminut hallitusjäsenenä muun muassa Elcoteqissa ja UPM-Kymmenessä vuoteen 2007 asti.
Nobel-palkinto
Elokuussa 2005 Ahtisaarta ehdotettiin Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. 10. lokakuuta 2008 ilmoitettiin, että Ahtisaari on valittu vuoden 2008 Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Palkinto annettiin 10. joulukuuta 2008 Oslossa. Komitea perusteli valintaa Ahtisaaren useilla mantereilla ja yli kolmenkymmenen vuoden aikana tekemällä työllä kansainvälisten konfliktien ratkaisemiseksi.
Ministeri Per Stenbäck kertoi lokakuussa 2009 ilmestyneessä muistelmateoksessaan "Kriisejä ja katastrofeja", että hän oli saanut Nobel-komitean sihteeriltä Geir Lundestadilta huhtikuussa 2007 tiedon, jonka mukaan "tunnettu henkilö" Suomesta oli lähestynyt komiteaa kirjeellä, jossa perusteltiin, miksi Ahtisaarelle ei pitäisi myöntää palkintoa. Kirjeen kirjoittajan henkilöllisyydestä ei ole annettu tietoa, sillä Nobel-komitealla on salassapitovelvollisuus. Kotimaisia arvailuja on esitetty.
HUOM! Ota mukaan kierrokselle lyijykynä ja teroitin. Älä käytä loggaamiseen tarroja, leimoja tai irtonaisia lappuja.
Jos kierrätte reittiä isommalla porukalla, voitte käyttää lyhennettä nimimerkeistänne säästääksenne tilaa lokikirjassa. Muista kirjoittaa nettiloggaukseen keitä nimimerkkinne taakse kätkeytyy.
Shortly in English:
Volokinpolku is a geohiking trail that takes you in to Volokinpolku hiking trail. This trail is clearly pointed out by yellow markings along the route.
The caches in trail are hidden according to the hiding place, but all caches are easily found.
Every cache is find-able on its own, so you don't have to go through the whole trail if you don't want to. If you decide to hike the whole Geotrail the hiking distance will be approx. 30 km
Please take consideration of Geo trails' nature, do not disturb animals or damage the flora searching any caches. Respect the nature!
Additional Hints
(No hints available.)