Tuusulan perinteitä 10. Tuusulan murre Traditional Geocache
Bray 69: Vapautetaan alue uusille kätköille. Kiitos kaikille kävijöille koko kätkösarjankin puolesta.
Tuusulan perinteitä 10. Tuusulan murre
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(large)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Tuusulan perinteitä on 10-osainen kätkösarja (=yhdeksän tradia+sarjan päättävä tradikätkö) Tuusulan lähialueella. Tämä sarjan kymmenes ja viimeinen kätkö esittelee vielä Tuusulan murretta ja sijaitsee Sarvikallion alueella.
HUOM. Tämä kätkö on tarkoitus logata vasta, kun olet löytänyt ja logannut kaikki muut yhdeksän Tuusulan perinnekätköä. Sarja on siis tarkoitus päättää tähän kätköön. Muuten perinnekätköjä voit hakea haluamassasi järjestyksessä. Toivoisin, että tätä järjestystä noudatettaisiin. Kiitos.
Ethän jätä tähän viimeiseen tradipurkkiin mitään rihkamaa, gc:t ja tb:t ovat toki tervetulleita.
Kiertäessäsi aikaisemmat perinnekätköt olet saanut maistiaisia Tuusulan historiasta (näin tietysti vain mikäli olet lukenut kätköselosteet, kätköpaikoilla ei ole ollut mitään tekemistä esiteltävän perinteen kanssa). Mikäli Tuusulan paikallishistoria kiinnostaa enemmän niin suosittelen Aikakirja -sarjaa tai Tarinaa vanhasta Tuusulasta -kirjaa, joista ainakin Aikakirja -sarjaa löytyy mm. Tuusulan kirjastoissa. Kätköttäjää on paikallishistoria aina kiinnostanut ja monta kiinnostavaa tarinaa tulikin vastaan. Rantatien taiteilijahistoria, jota tämä sarja vain raapaisi, on tietysti huikea rikkaus sinänsä ja kenties se kirvottaa joskus ihan oman kätkösarjansa. Toivottavasti olet saanut muistoiksi pieniä mukavia silmänräpäyksiä menneiltä vuosilta vieraillessasi perinnekätköillä. Tämän kätkön selosteessa olisi kiva kuulla, mikä perinnejutuista tai -kätköistä jäi mahdollisesti mieleen.
Tuusulan murre:
Jotkut tuusulalaiset osaavat velä kotipitäjänsä vanhaa murretta ainakin jonkin verran tai muistavat sitä kuulleensa. Pääkaupunkiseudulla puhutaan nykyisin ns. yleiskieltä, joka nuorison suussa on taipunut slangin suuntaan. Tuusulan murretta on nauhoitettu peräti 91 tuntia kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa. Tallenteet on digitoitu ja niitä varten on haastatteltu 22:ta tuusulalaista.
Näytteitä Tuusulan murteista:
Se Anteliinin sauna oli vuaskymmenet koko kylän akusimanki. Siäll synty monta polvee meittii kyläläisii, niit mikkä olivatte niin köyhii ku meeki, ettei ollu omaa saunaa, missä olis eres syntyy voinnu.
(akusimanki=synnytyslaitos)
Meitill oli monta vuatta huissaki laron seinäs sen ruahiston syrjäss. Siin mee huissattii lakkaamati. Siin oli vaa yks lauta ja kolme armii, mut kyll siihen mahtu kolme ja neljäki lasta huissamaa. Ja jokainen sai pitää armist kii. Siin laron seinäss on viällki laukku siin, miss oli sen tammitukin rautainen tappi.
(huissa=kyläkeinu, armi=kyläkeinun aisa, laukku=aukko, reikä)
Siihen aikaa, ku mufa haki mummun Kotult ja käi kaikki kovat paikat läpi, ette se sen sai, oli se jo rupennu pykää katooki niille. Tai kyllkai se jo friiastamisaikanaas sit pykä, mistäs se muuton se olis siihen paikkaa kiskassu. (oli rupennu pykää=oli ruvennut rakentamaan)
Kun tuusulalainen kertoi entisaikaan kuulleensa toukomettisen äänen, hän ei kuullut kimalaisen pörinää vaan sepelkyyhkysen kujerruksen.
Vadelman nimitys on Tuusulan murteessa hallain.
Perunamuhennokselle oli ainakin kolme nimitystä: sokkero, trotto ja hokka.
Jälkiruokana oli ruotsalaisalkuinen efterruaka.
Monessa talossa oli myös moonamiäs eli maataloustyöläinen joka sai osan palkastaan maataloustuotteina.
Miesten vaatteita teki kraatari eli räätäli.
Kun tuusulalainen on hihrellyt, hän ei ole liikkeellä suksilla vaan hän on hiipinyt.
Lopuksi muutamia tuusulalaisia sananparsia:
Siin piäni tekee mis iso kääntyy.
Ei yks puu pala eikä yks ämmä tappele.
Ei hyvät hylkyvil kulje. (=hylättynä, tarpeettomana)
Sen silmät on niin kiaros, ette toinen kattoo leipävarrast, toinen kaljatynnyrii.
Lähde: Maija Länsimäen artikkeli, Aikakirja XXI.
Additional Hints
(Decrypt)
unyxrnzn