Skip to content

Metsätyypit: tuore kangas, mustikkatyyppi (MT) Traditional Geocache

Hidden : 10/7/2012
Difficulty:
1 out of 5
Terrain:
2.5 out of 5

Size: Size:   small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Related Web Page

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Kätkösarja esittelee Etelä-Suomen kivennäismaiden metsätyyppejä. Kätkösarjaan kuuluu Bonus: http://coord.info/GC3Y7H3

Osakoordinaatit löytyvät:
http://coord.info/GC3Y7G7
http://coord.info/GC3Y7GD
http://coord.info/GC3Y7GH
http://coord.info/GC3Y7GT

------------------------------------------

Useissa maailman maissa metsät luokitellaan niissä kasvavien puulajien perusteella. Suomessa puulajeja on kuitenkin vain muutamia, ja ne voivat kasvaa monenlaisilla kasvupaikoilla. Esimerkiksi mänty pystyy kasvamaan kaikkein karuimmilla kalliomailla, mutta myös rehevissä lehdoissa.
Puulajiin pohjautuva luokittelujärjestelmä ei olisi tästä syystä meillä riittävä kuvaamaan esim. metsikön puuntuottokykyä tai ekologisia arvoja. Tästä johtuen meillä metsät luokitellaankin kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuuden eli pintakasvillisuuden mukaan metsätyypeiksi. Luokittelussa keskeisimpiä kasvilajeja kutsutaan opaskasveiksi.
Metsätyyppijärjestelmän kehitti meillä professori A.K. Cajander 1900-luvun alussa ja myöhemmin sitä on tarkennettu useaan otteeseen.

Kivennäismaiden metsät jaotellaan kangasmetsiin ja lehtoihin. Ne luokitellaan eri ravinteisuutta vastaaviin metsätyyppeihin pintakasvillisuuden mukaan. Tuoreita kankaita tavataan keskiravinteisilla moreeni- ja hietamailla. Tuoreen kankaan pääpuulaji voi olla mänty, kuusi, rauduskoivu, hieskoivu tai haapa. Pensaita on tällä metsätyypillä selvästi enemmän kuin karummilla metsätyypeillä mutta lajeja on vähän - pihlaja, raita ja harmaaleppä ovat tavallisimmat. Kenttäkerrokselle on tyypillistä melko yhtenäinen mustikanvarpupeite. Muita yleisiä kenttäkerroksen lajeja ovat mm. metsätähti, vanamo, puolukka, kangas- ja metsämaitikka, kielo ja metsälauha. Pohjakerroksen tyypillisin piirre on yhtenäinen seinäsammal- ja kerrossammalpeite. Tiheissä ensiharvennuskuusikoissa sammalpeite voi puuttua voimakkaan varjostuksen vuoksi lähes kokonaan. Kunttakerros on usein paksu, etenkin jos valtapuuna on kuusi.

Tuoreen kankaan opaskasveja:
- metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum)
- metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris)
- metsäkorte (Equisetum sylvaticum)
- metsämansikka (Fragaria vesca)
- metsämaitikka (Melampyrum sylvaticum)
- vadelma (Rubus idaeus)

Helvetinjärven seudun valtion metsien rehevimmät kasvualueet on aikoinaan luovutettu yksityisille viljelymaiksi. Tämän vuoksi kätkösarja ei esittele lehtoja, eikä lehtomaisia kankaita.
Tämä mustikkatyyppi on pienialainen, eikä aivan tyypillinen. Pienvesistöjen reuna-alueet ovat usein reheviä. Tällä kohdalla kyseessä on enemmänkin kivennäismaan ja turvemaan raja-alue. Ravinteisuudeltaan vastaa mustikkatyyppiä.
Pienvesistö turvaa sen reunusmetsän hakkuilta metsälain suojelemana.
(visit link)

Additional Hints (No hints available.)