Olen ajatellut kätköttää Pohjois-Karjalan lintupaikkoja. Niitä meillä kyllä riittää. Joissakin parhaimmissa paikoissa on jo kätkö tai useampi, mutta jäljelle jää edustava määrä muita hyviä kohteita. Ainakin näin aluksi keskityn niihin paikkoihin, joissa itse olen vuosikymmenien aikana viettänyt (ja vietän) tunnin jos useammankin.
Rääkkylän Oravilahti on entinen järvenlahti, josta on saatu aikaiseksi Suomen suurin patoamalla kuivatettu peltoalue (polderi). Tarkempia speksejä voit lukea opastauluista (infotaulut). Taulut ovat nähneet jo parhaat päivänsä, mutta kyllä niistä asiat vielä selviävät. Vanhemmat "lintuparrat" ovat kertoneet lahden olleen luonnonvaraisena oikean lintuparatiisin - jopa Parikkalan Siikalahtea "parempi". Nykyisellään lajisto on siihen nähden köyhää ja vaatimatonta, mutta muuttoaikoina alue toimii edelleen monille lajeille tärkeänä välietappina. Viimevuosina peltoalue on tullut laajempaan tietoisuuteen pelloilla levähtävien valkoposkihanhimassojen johdosta. Esim. syksyllä 2011 peltoaukeilla levähti yli 30 000 vapoa parin viikon ajan. Niitä tultiin katsomaan kauempaakin.
Tämä toinenkin peltokätkö esittelen pohjoisosan alueita, mutta toisen tien varrelta kuin aiempi ykköskätkö. Keväisin ja syksyisin lintumiehet käyttävät ehkä enemmän juuri tätä tietä, mutta kesällä yölaulajaretkillä on ensimmäisen kätkön puoleinen tie suositumpi. Kätkön takaisella pellolla oli syksyllä 2011 suurin yksittäinen vapo-parvi yli 10 000 yksilöä. Tällä puolen viihtyvät myös lepäilevät metsä- ja tundrahanhet, laulujoutsenet ja kurjet.
Autot eivät saa haitata muuta tieliikennettä eivätkä työkoneiden menoa pelloille.