Kälviän kantatilat: Pernu
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Kätkö on kätkösarjasta poiketen, kaksiosainen multikätkö.
Kätkön alkupisteen ja loppupisteen väli on parisataa metriä.
Kätkön paikka on vaihdettu Ruotsalolta, kätkösarjan mukaisesti Pernulle. Ole hyvä ja hae kätkö uudestaan, jos se vaan on teknisesti mahdollista.
Kätkön alkupiste on Kälviän Pernun vanhan kantatilan alueella. Tarkemmin Siirilässä, lähellä loppupisteettä on parkkipaikat vähän hakusessa ja jos maavara ei riitä pellon liittymään ajamaan, Pernulta ja toiseltapäin, vanhan koulun luota niitä löytyy paremmin.
Kannattaa ajaa tämä alkupää Valtatieltä 28:lta Siirilän läpi, ( Siiriläntie / Siirilätåget ) ja tien päässä näkyy vanha Pernun paikka ja sen nykyinen komea tupa.
Siirilä ja Pernu kuuluvat Pernu-Maunumäen kinkeripiiriin mutta ne ovat samalla aukealla muiden Kälviän kantatilojen kanssa, Penttilään matkaa vain alle puoli kilometriä.
Kälviän nimismiehenä toiminut Nils Hagman perheineen asui myös jonkin aikaa Pernulla rakentamassaan, omassa pienessä kahden kammarin ja tuvan talossaan.
He kuitenkin myivät talon Kokkolaan ja muuttivat takaisin "kokonaisen venäjänvirstan päähän" vuokralle.
Lieneekö syynä ollut tilan ahtaus vai alle 10-vuotiaan Tykon seurustelusuhteen vakavuus,...??
Tyko Hagman palasi pernulle yli 40:n vuoden jälkeen vuonna 1901.
Seuraavassa otteita Tyko Hagmanin kirjasta elämäni lapsuus:
"Kummi-Junnon mökin sijaan seisoi muhkea talo. Matin ja Junnon tupaa ei enää ollut olemassakaan. Eikä liioin meidänkään asuntoamme. Kaikki muuttunutta--sivistyksen ja sievistyksen höyläämää. Se teki minuun ikävän vaikutuksen, vaikka minua muhkeassa talossa kestittiinkin. Menin tuosta uuden sillan yli pyrkien pienille joen saarille. Voi tuossahan on paikoillaan samat kivet, joitten yli niin monta kertaa oli pieninä piimäsuina lipsoteltu ja hypelty - samankaltaiset ne virran hiomat paadet olivat kuin muinoin maailmassa.
Silmäkulmasta herahti kyynelkarpalo, joka sai toiset kumppanikseen katseeni lentäessä läheiseen uimapaikkaan ja muistaessani mitä Priiti kerran niin juhlallisena oli lausunut lapsien maailmaan tulosta".
Siirilässä, vähän ylempänä tien suuntaisesti oleva keltainen, rakennus on toiminut kouluna joka seuraavassa mainitaan.
Kartoissa Pernu on nykyään Näsi, taloon vävyksi tulleen Kustaa Näsin ja hänen perillistensä mukaan.
Koululaitos Kälviällä.
Ensimmäiset merkinnät Kälviältä ja Ruotsalolta ovat vuodelta 1544, tällöin jälkimmäisessä oli 18 savua ja ensimmäisessä 10.
Kansakoulun perustaminen maaseutupaikkakunnilla herätti pitkään vastustusta. Monet isännät eivät nähneet kirjatiedosta ja lukemisesta mitään hyötyä ja tulihan siitä kaikille jaettavaksi suuret kustannuksetkin. Mutta toisaalta oli asialla monia kannattajiakin sekä tietysti niitä jotka hyväksyivät koulun muttei liian suuria kustannuksia.
"Jonkinlaista opetusta on periytyvän opin ja rippikoulun lisäksi ollut Kälviällä jo 1720 luvulla. Silloin mainitaan koulumestari nimeltä Nils Gregander, jonka luokse kehoitettiin vanhempia lähettämään lapsensa oppimaan luku ja kirjoitustaitoa. Tämä varmaan perustuu Kuninkaan asiasta antamaan määräykseen 1723.
1759 Kuninkallisen päätöksen seurauksena ja silloisen Kirkkoherra Pazeliuksen aloitteesta, palkkasivat Kälviäläiset , miltei ensimmäisenä Suomessa, kylä- eli lastenopettajaksi Henrik Rivanderin".
Vuoden 1865 kunnallisuudistuksessa kansakoulujen perustaminen määrättiin Kunnan tehtäväksi.
Tämän jälkeen oli joitain lyhyitä kokeilujä ja asiaa puitiin kerta kerran jälkeen kuntakokouksessa. Kunnes 1871 Talollinen ja laivanvarustaja Israel Mikkolan tyttärenpoika Juho Siirilä, joka asui Siirilässä,alkoi opettaa arvokasta oppia omille lapsilleen ja samalla siinä oppi joukko naapureidenkin lapsia.
Seuraavana vuonna tuvan penkillä istui jo 31 innokasta oppijaa. Näin jatkui vuoteen 1877 jolloin Siirilä lähti itse hakemaan lisäoppia.
Vuonna 1877 Koulu hanke taas tyrmättiin kuntakokouksessa, mutta päätettiin että; jotka haluaa lähettää lapsensa kouluun saavat tehdä sen omilla kustannuksilla.
Näin perustettiin 20:n osakkaan kouluyhtiö jonka ohjelman ja opettajan Juho Siirilän palkan, senaatti vahvisti ja toiminta alkoi 1878. Siirilä teki taloonsa toiseenpäähän koulutilat ja asui itse toisessa päässä.
Vuonna 1886 kuntakokous hyväksyi kolmen koulupiirin perustamisen Kälviälle. Tästä alkoi kova taistelu erilaisine valituksineen ja taktikointeineen ja lopuksi Kälviän ensimmäinen koulurakennus nousi Kälviän vanhimmalle kylälle Ruotsalolle, jossa oli ollut asialle suurin vastustus. Ruotsalolaisten tarkoitus oli kaataa hanke lopullisesti vaatimalla sitä itselleen?
Koulua varten lahjoitti kuitenkin talollinen Antti Heikkilä, kinnarin tiehaarasta tarvittavan määrän maata, joka taisi vähän rauhoittaa ruotsalolaisia ja toiminta uudessa koulurakennuksessa alkoi 4.1.1889 klo 11.
Oppilaita tuli niin paljon että koulusta loppui heti pulpetit kesken.
Kälviällä kunta lunasti Siirilän koulun samaan aikaan ja toiminta jatkui kunnallisena siinä kunnes uusi koulurakennus valmistui 1893. Kälviän Kirkonkylän koulu toimii nyt järjestyksessään kolmannessa rakennuksessa ja myös kolmannella paikalla. Edellinen koulu oli toisella puolen tietä Siirilästä muutama sata metriä, Kälviän "pääväylän" varrella.
Parhaimmillaan Kälviällä oli 9-kyläkoulua joista tällä hetkellä toimii neljä peruskoulun ala-astetta.
Lisäksi Kälviällä on oma yläaste sekä lukio ja paikkakunnalla toimii myös yhä edelleen Keski-pohjanmaan kulttuuriopisto.
Kälviällä on toiminut myös "Naiskotiteollisuuskoulu" joka perustettiin joskus sotien jälkeen ja se toimi vielä -70 luvun alkuvuosina? Koulu sijaitsi Marttilan maalla nykyisen kirjaston ja viereisen tien risteyksen välissä vielä 1980-luvulla, ollen alunperin rakennettu matkustajakodiksi?
Kätkön löytäminen:
Pysähdy, tai ainakin hiljennä Siirilässä sen verran että Kokkola - Kajaani tieltä päin tultaessa, ( Vt 28 ), voit laskea Siirilän talojen kuistit, ensin oikealta - ( =O ) ja sitten vasemmalta puolelta ( =V ) ja vielä kerran oikealta ( =O ).
Kätkön loppupisteen koordinaatin on: N 63 51.806 E 023 26.OVO
Kätkön lähellä, jossain metsäsaarekkeen kulmauksessa, Tyko Hagman ja morsiammensa Pernun Priiti leikkivät Kokkolan kaupunki leikkiä.
Kätköä lähestyessäsi, kuljethan kasvuaikana pellon piennarta!
Additional Hints
(Decrypt)
Lyuääyyä xvira nyyn