Forsström: Lohja Alphabet - F
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Tämä on Lohjan aakkosarjan kuudes kätkö. Esittelyssä on Lohjan Kalkitehtaan patruuna, vuorineuvos Petter "Kalkki Petteri" Forsstömin henkilöhistoria. Kätköstä löytyy vedenkestävät kätköseloste, loki sekä kynä
Lohjan Alphabet-sarja -FTF:n saajan toivotaan tekevän seuraavan kätkön (tässä tapauksessa G:n) muutaman viikon kuluessa.
Aakkoset käydään läpi järjestyksessä (A-Ö)
Seuraava kätkö voi ollahelpohko tradi, multi tai mysteeri.
Kätköjen sijainnit tulisi olla n. 20km:n säteellä Lohjan keskustasta.
Nimeä kätkö siten,että se alkaa vuorossa olevalla aakkosella. Käytä samaa nimeämismuotoa kuin tässä kätkössä eli esim. X-kätkölle"Xxxxx:Lohja Alphabet X".
Sarjan jatkamatta jättäminen on täysin hyväksyttävää, mutta tässä tapauksessa olisi toivottavaa ilmoittaa siitä lokissa, jolloin joku muu halukas voi kätkön tehdä.
Tavoitteena on tuottaa Lohjalle uusia kätköjä kätkijöiden toimesta, jolloin saataisiin kätköjä myös sellaisiin paikkoihin Lohjalle, joista "puuttuu" kätkö. Nämä ohjeet tulisi lisätä myös sarjan muihin kätkötiedotteisiin, jotta sarja jatkuisi.
-------------------------------------------------------
Vuorineuvos Petter Forsström (1877–1967)
Lohjan Kalkkitehdas Oy:n toimitusjohtaja
panimomestari
Petter Forsström oli Suomen rakennusaineteollisuuden uranuurtaja. Hän oli Lohjan Kalkkitehdas Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja ja koko Lohjan seudun teollisuuden kehittäjä. Hän oli myönteisessä mielessä tehtaan patruuna ja seutukunnan patriarkka.
Petter Forsströmin isä oli tilanomistaja ja merikapteeni Karl Forsström, joka muiden tehtäviensä ohella aloitti marmorin- ja kalkinlouhinnan varsinaissuomalaisen kotipitäjänsä Särkisalon Förbyssä ja sittemmin kalkinpolton sekä Paraisilla että Lohjalla. Petter Forsströmin koulunkäynti ei sujunut. Hän oli luonteeltaan hyvin itsenäinen ja itsepäinen, ja kun hän katsoi tulleensa koulussa väärin kohdelluksi, koulu sai jäädä. Oltuaan muutaman vuoden merimiehenä hän palasi koulunpenkille tarkoituksenaan ryhtyä opiskelemaan eläinlääkäriksi. Forsström ajautui kuitenkin lopulta panimoalan oppiin Saksaan, ja kolmen vuoden opintojen jälkeen 1897 hän suoritti Berliinin Brauerei-Akademiessa panimomestarin tutkinnon.
Petter Forsströmin ei ollut tarkoitus jatkaa isän ammatissa. Kalkkitehtaiden johtoon piti tulla hänen vanhemman veljensä Fredrikin, joka opiskeli Helsingin Polyteknillisessä opistossa insinööriksi. 20-vuotiasta Petter Forsströmiä pyydettiin valvomaan Lohjan uuden kalkkitehtaan uunin valamista, koska veljen opintoja ei tämän työn takia tahdottu keskeyttää. Kalkinpoltto alkoi kiinnostaa Petter Forsströmiä yleisemminkin, ja hän jäi Lohjan tehtaan johtoon. Alun perin väliaikaiseksi tarkoitettu toimi kesti lopulta 65 vuotta, ja Lohjan Kalkkitehdas Oy:tä voidaan hyvällä syyllä pitää Petter Forsströmin luomuksena.
Lohjan Kalkkitehdas muuttui Karl Forsströmin kuoleman jälkeen 1912 osakeyhtiöksi, jonka toimitusjohtajana vuorineuvoksen arvon 1937 saanut Petter Forsström oli 1960-luvulle saakka. Kalkkitehdas oli toiminnan runko. Sen kapasiteettia laajennettiin lähes jatkuvasti sitä mukaa kuin kalkille löytyi uusia käyttökohteita. Varsinainen suurhanke oli oman sementtitehtaan perustaminen. Kaikki Suomessa käytetty sementti oli tuotu ulkomailta 1910-luvun alkuvuosiin saakka, kunnes ensin Paraisille ja sitten myös Lohjalle rakennettiin sementtitehdas. Lohjan Kalkkitehdas Oy:n sementtitehdas aloitti toimintansa loppuvuodesta 1919. Samaan yrityskokonaisuuteen voidaan lukea kalkkihiekkatiilien valmistaja Oy Saseka Ab, jonka päätoimipiste oli Helsingin lähellä Vuosaaressa, sekä hiekka- ja sorayhtiö Oy Rudus Ab. Lohjalle perustettiin 1950-luvun alussa Iskumetalli Oy -niminen radiotehdas, josta tuli sittemmin Lohjan Kalkkitehdas Oy:n omistuksessa merkittävä elektroniikkateollisuuden yritys.
Petter Forsströmin lempinimi Kalkki-Petteri kuvastaa hyvin hänen kansanomaista ja -läheistä luonnettaan. On olemassa lukemattomia kertomuksia siitä, miten vuorineuvos hoiti yksittäisten, apua tarvitsevien ihmisten asioita. Mutta yhtä lailla häneen sopi patruuna-käsite. Hän oli Suomen teollisuuden viimeisiä patruunoita, patriarkka sanan todellisessa merkityksessä. Forsströmin johtama Lohjan Kalkkitehdas osallistui Lohjan seudulla kaikkeen mahdolliseen. Se muun muassa omisti sähkölaitoksen ja sahoja, perusti kouluja ja sairaaloita, rakensi asuntoja, tuki urheilua sekä virkistys-, martta- ja partiotoimintaa. Forsström oli myös perustamassa yhtiön ammattikoulua Virkkalan Jönsböleen 1927. Kalkkitehtaalla oli vankka edustus kunnallishallinnossa, eikä kunnallistasolla tehty mitään sellaista, mitä yhtiö ei olisi hyväksynyt. Vuorineuvos istui itse Lohjan kunnan, sittemmin kauppalan hallintoelimissä. Forsström oli marsalkka Gustaf Mannerheimin metsästystovereita ja hyvissä suhteissa maan korkeimman johdon kanssa.
Forsströmin legendaarisuutta lisäsi hänen elämäntyönsä pituus. Hän luopui Lohjan Kalkkitehdas Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä vasta 85 vuotta täytettyään. Oikeistomielinen Forsström pidätettiin 1946 epäiltynä osallisuudesta maanpetokseen. Hänen väitettiin avustaneen erästä maanpetoksesta epäiltyä miestä karkaamaan tutkintovankeudesta. Silloisen Valtiollisen poliisin ja politisoituneen oikeuslaitoksen voimin syyte vietiin läpi, ja Forsström tuomittiin tammikuussa 1947 kolmen vuoden kuritushuonerangaistukseen. Hän ehti kärsi tuomiostaan puolet Turun ja Riihimäen vankiloissa, kunnes hänet hyvän käytöksen takia vapautettiin. Hän vietti vankila-aikanaan 70-vuotispäiväänsä ja sai poikkeuksellisesti lomaa merkkipäivänsä viettoa varten.
Myös Forsströmin vankilassa viettämä aika kuvastaa hyvin hänen luonteenpiirteitään. Hänellä ei ollut vaikeuksia sopeutua uuteen ympäristöön. Hän hoiti yritysjohtajan tehtäviä vankilatöiden ohella, seurusteli muiden vankien kanssa ja kuunteli heidän huoliaan. Vankilassakin hän auttoi kaikkia kohtalotovereitaan, jotka apua rehellisesti pyysivät. Hän havaitsi, että monet vangeista vain oleilivat vankilassa ja palasivat sinne pian vapauduttuaan. Forsströmin mielestä vankeusaika piti käyttää hyödyksi ja opiskella sinä aikana ammatti; hänen aloitteestaan Riihimäen vankilaan perustettiin Suomen ensimmäinen vankila-ammattikoulu 1949.
Petter Forsström solmi avioliiton 1915 kenraali Carl Schulmanin tyttären Margit Schulmanin kanssa. Margit Schulman oli taidemaalari, ennen muuta akvarellisti, joka 1920- ja 1930-luvulla esitteli töitään muutamissa näyttelyissä. Avioparilla ei ollut lapsia, mutta tehtävät vuorineuvoksen puolisona veivät kuitenkin Margit Forsströmin ajan niin, että maalaaminen jäi satunnaiseksi harrastukseksi. Petter Forsströmin jälkeen Lohjan Kalkkitehdas Oy:n johtajaksi tuli hänen veljenpoikansa, diplomi-insinööri Börje Forsström 1962.
Petter Teodor Forsström S 7.11.1877 Suomenkylä (Särkisalo), K 13.11.1967 Lohja. V merikapteeni Karl Teodor Forsström ja Olivia Gustava Eklund. P 1915–Margit Augusta Pauline Schulman.
teksti: Kai Hoffman
Käy myös katsomassa Kalkki Petterin reliefi. Muistomerkki sijaitsee vuorineuvoksen vuonna 1977 puretun talon puistossa. Siellä on vielä nähtävissä komea portaikko ja mahtavat "vaasit" istutuksia varten. Ks. waypoint.
Additional Hints
(No hints available.)