Kalkkiuuni Traditional Cache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Peruskätkö kalkkiuunin läheisyydessä.
Oma kynä mukaan.
Kalkkiuuni
Vimpelin kalkkiesiintymän on löytänyt todennäköisesti 1860-luvulla Lappajärven kirkkoherrana vuosina 1833-1875 ollut Jaakko Fellman. Vimpeli kuului hänen kuolemaansa asti kappeliseurakuntana Lappajärveen. Kätkö sijaitsee hänen muistomerkkinsä läheisyydessä. Fellmann oli enemmän talous- ja tiedemies kuin pappi. Hän kehitti maanviljelyä ja tutustutti järviseutulaiset järkiperäiseen kytö- heinän- ja perunanviljelyyn. Perimätiedon mukaan hän olisi tehnyt kalkkilöydön Västerbackan kruunutorpan takasta. Juuri rakennetun torpan takka oli romahtanut, kun siinä tulella ollut keitos oli kuohunut yli. Kirkkoherra kutsuttiin paikalle karkottamaan takasta pahaa henkeä. Fellman huomasi, että takka oli muurattu kalkkipitoisesta kivestä. Katosiko paha henki torpasta, sitä tarina ei kerro. Fellman etsi takan muurauskivien alkuperän ja perusti paikalle kalkkiruukin, jonka tuotteilla hän kalkitsi peltojaan. Kalkkia käytettiin maanviljelyksen lisäksi nahkojen parkitsemisessa ja rakentamisessa. Kalkkia poltettiin avouuneissa Vimpelin kalkkialueilla noin sadan vuoden ajan. Vielä sotien jälkeisenä jällenrakennusaikana kalkilla oli hyvä menekki. Alueella on ollut kymmeniä kalkkiuuneja. Nordkalk Oy:n kustantaman Museoviraston tutkimuksen mukaan vuonna 1995 Vimpelin, Alajärven ja Perhon kuntien alueilta löydettiin 44 kalkkiuunia tai niiden jäännöstä.
Teollinen kalkkikiven jalostaminen alueella alkoi vuonna 1949, jolloin Paraisten Kalkkivuori Oy perusti Kotakankaalle kalkkikivijauhetehtaan. Nykyinen Vimpelin kalkkitehdas on parin kilometrin päässä alkuperäisestä tehtaasta paremman esiintymän luona Ryytimaassa. Myös kätkön läheisyydessä oleva Vesterbackan avolouhos kuuluu Nordkalk Oy:n tehdaskokonaisuuteen. Tehdas tuottaa magnesiumpitoista maatalouskalkkia. Kätkö on tehty Nordkalkin Vimpelin tehtaan johdon ystävällisellä avustuksella.
Kätkö sijaitsee Muinaismuistolailla suojellulla alueella, joten emmehän turmele paikkaa. Alue on myös suojeltua Huosianmaan lehtoaluetta, jolla saa liikkua jokamiehen oikeuksin, mutta ei leiriytyä tai tehdä tulta. (visit link) Kätkö EI ole uunissa, jotta se säilyisi paikallaan mahdollisimman pitkään muistuttamassa menneiden sukupolvien ankarasta työstä. Kalkkiuunin polttamiseen nimittäin tarvittiin puuta 100-150 kuutiometriä. Lisäksi kivet ensin piti irrottaa kalliosta. Ennen kuin räjähdysaineita oli käytössä, tässäkin työvaiheessa käytettiin apuna tulta. Kun näin oli saatu kallioseinämään halkeamia, irrotettiin siitä rautakangilla ja porilla kivenkappaleita. Uuni rakennettiin kaivamalla kuoppa sopivaan mäenrinteeseen. Kuopan seinämille rakennettiin graniittikivestä kerros ja sen sisään rakennettiin kalkkikivistä varsinainen ruukki. Tulipesiä oli uunin koosta riippuen yksi tai kaksi ja ne olivat korkeudeltaan ”miestä napaan”. Alkuajan uuneissa ei ollut arinoita, joten ne piti välillä sammuttaa ja tyhjentää tuhkasta ja tämä hidasti polttoa. Myöhemmin arinoita tehtiin vanhoista rautatiekiskoista. Kun kalkkikivi oli palanut kattoa myöten, työntyi kattoon palaneesta reiästä voimakas tulipatsas, joka etenkin pimeässä näytti hulmuavalta hameelta. Polttaja saattoi silloin tyytyväisenä todeta: ”tyttö on jo katolla” eli poltto oli valmis. Keskimääräinen polttoaika oli noin viikko. Uunin piti vielä jäähtyä muutama päivä ennen purkamista. 1930-luvulle asti kalkinajajat ajoivat kalkin hevospeleillä ja myöhemmin kuorma-autoilla Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Keski-Suomen pitäjiin.
Lähteet : F.E.Takala 1967 Vimpelin viisi vuosisataa ja 1976 Vimpeli sekä Sääksjärvi-Hallapuro Kyläkirja 1992.
Raija Ylönen 1998: Kalkinpoltto Vimpelissä. Tekniikan Waiheita 1/1998
Linkki maanomistajan sivulle:www.luontoon.fi
Additional Hints
(No hints available.)