Murhenäytelmä Alpeilla Traditional Geocache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Alpeilla 7.päivänä syyskuuta 1920 tapahtuneessa onnettomuudessa
Ilmailuvoimat menetti kolme parasta lentäjäänsä ja kaksi uutta
lentokonetta. Tapahtuman muistona tätä syyskuun päivää vietetään
Ilmavoimiemme vainajien päivänä.
Ilmailuvoimillemme ostettiin vuonna 1920 Italiasta kaksi Savoia S.9
-lentovenettä. Ne oli tarkoitus noutaa suomalaisvoimin lentäen
kotimaahan. Syyskuussa alkanut noutomatka päättyi kuitenkin
onnettomasti: koneet tuhoutuivat ja lentäjät menettivät henkensä.
Koneita noutamaan lähetettiin kolme lentäjää. Itseoikeutettu
johtaja oli kokenein lentäjämme, majuri Väinö Mikkola. Toinen
ohjaaja oli vänrikki Carl-Erik Leijer ja kolmas lähtijä erinomainen
lentosuunnistaja luutnantti Äly Durchman. Työväen lakkoilun takia
koneiden valmistumisesta ei ollut tietoakaan. Lopulta useiden
päivien odotuksen jälkeen suomalaisille luovutettiin kaksi
alunalkaen Italian merivoimille tarkoitettua konetta. Aamulla
7.9.1920 kello 6 starttasivat Mikkola ja Leijer Lago Maggiorelta
kohti kotimaata. Durchman oli Mikkolan koneessa ja Leijerin mukana
oli matkamekaanikoksi värvätty italialainen Carlo Riva. Alpit oli
määrä ylittää seuraten rautatietä ja edelleen Reinin vartta
Amsterdamiin ja sieltä Itämeren rannikkoa Suomeen. Matka alkoi
yhdessä, mutta Sveitsin rajan ylitettyään Mikkola erosi Leijeristä
ilmeisesti heikon näkyvyyden pakottamana. Leijer tarkisti
sijaintinsa välilaskulla Reiniin ja jatkoi pian kohti Zürichiä. Kun
hän kello 9.35 Zollikonin kylän yllä valmistautui laskeutumaan,
kone hajosi ilmassa. Leijer ja Riva menehtyivät välittömästi
syöksyessään koneen romujen mukana Zürich-järveen. Mikkolan kone
katosi. Koneen jäännökset löytyivät Tödi-vuorelta 3060 metrin
korkeudesta vasta 9. päivänä lokakuuta. Mikkolan ja Durchmanin
ruumiit tuotiin pari päivää myöhemmin alas vuorilta. Koneen
jäänteet hautautuivat jäätikköön, josta ne paljastuivat vasta
elokuussa 1958. Syntyi itsepintainen huhu, että onnettomuuden syy
oli sabotaasi. Ilmavoimien johto ei uskonut siihen vaan piti syynä
viallista potkuria. Tutkimukset ja muualtakin saadut myöhemmät
havainnot viittaavat siihen, että perussyy oli suunnitteluvika,
joka yhdistyneenä huonoon työn laatuun ja lennon aikaisiin
rasituksiin aiheutti potkurin rikkoutumisen. Repeytyneen potkurin
poissinkoutuneet palaset vahingoittivat rakenteita niin, että
siivet murtuivat ja koneet syöksyivät maahan. Suomalaisuhrit
siunattiin ja tuhkattiin Zürichissä. Uurnat tuotiin Helsinkiin,
jossa ne laskettiin haudan lepoon 28. päivänä marraskuuta 1920.
Väinö Mikkola oli syntynyt 3.3.1890 Kouvolassa (silloisessa
Valkealassa). Hän oli saanut lentokoulutuksen 7.2. - 2.8.1916
Bakussa ja suorittanut sotilasilmailututkinnon 2.8.1916 Pietarissa.
Mikkolalle myönnettiin 17. syyskuuta 1918 Suomen lentomerkki n:o 1.
Äly Durchman oli syntynyt Tampereella 31. päivänä maaliskuuta 1894.
Hän sai tähystäjäkoulutuksen Rügenin saarella 4.8.-22.11.1918.
Hänelle myönnettiin sotilaslentäjätodistus tähystäjälle ja Suomen
lentomerkki 30.11. samana vuonna. Carl-Erik Leijer syntyi
Kouvolassa (silloisessa Valkealassa) 2. päivänä kesäkuuta 1897. Hän
oli tähystäjäkoulutuksessa Durchmanin kanssa ja sai lisäksi
lentokoulutusta 2.6. - 25.11.1919 Ranskassa. Lentomerkin hän sai
30.11.1919. Onnettomuuden muistoksi syyskuun seitsemättä vietetään
Ilmavoimiemme vainajien päivänä.
Additional Hints
(No hints available.)