Turun keskuspaloasema
Turun keskuspaloasema on 54 kunnan alueella toimivan pelastuslaitoksen pääkallonpaikka. Keskuspaloasema on Turun VII kaupunginosassa, Eerikinkatu 35:ssä sijaitseva varhaista klassismia ja jugendia yhdistelevä punatiilinen rakennus. Rakennuksen esikuvana on Hampurin paloasema.
Paloasemaa rakennettiin vuosina 1914-1916 ja se on valmistunut 1. syyskuuta 1916. Valmistuessaan vuonna 1916 paloasema oli palokunnan ylpeys ja uudenaikaisen pelastustoiminnan keskus.
Rakennuksen on suunnitellut tuolloin Turun kaupunginarkkitehtina toiminut J.Eskil Hindersson.
Muita tunnettuja J.Eskil Hinderssonin suunnittelemia rakennuksia Turussa ovat:
* Vähäväkisten talo
* Mustainveljesten portaat, 1907
* Turun kauppaopisto (Aurakatu 11), 1908
* Kerttulin koulu, 1912
* Turun synagoga, 1912
* Turun kaasukello, 1912
* Kupittaan sairaala
* Topeliuksen koulurakennukset 1905-1915
Osalle tunnetuimmista Hinderssonin suunnittelemista kohteista on omistettu oma geokätkö ja kaikkien muidenkin lähistöltä löytyy kätkö.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Turun palolaitoksen historiaa
Turun palolaitos on perustettu vuonna 1869. Palolaitos ehti ennen Eerikinkadun tiloja vaikuttaa Hämeenkadulla Rettigin tupakkatehtaan lähistöllä sekä Läntisellä Rantakadulla (Linnankatu 24) makasiinissa, jossa nyt majaansa pitää Turun Ylioppilasteatteri.
Tilat kävivät liian ahtaiksi 1900-luvun alussa, ja uudelle paloasemalle alettiin etsiä paikkaa. Uuden paloaseman paikaksi oli jo sovittu Eerikin- ja Humalistonkadun kulma, ja rakennukselle oli piirustuksetkin valmiina vuonna 1903.
Kaupunginhallitus päätti kuitenkin ostaa asemalle syrjäisemmän tontin vuonna 1909 paloaseman nykyiseltä paikalta.
Nykyistä palolaitoksen paikkaa kummasteltiin, koska 1900-luvun alkupuolella Koulukadun nurkat olivat syrjäseutua.
Alkuvuosina paloasemalla toimittiin pelastustehtävissä hevosten vetämin höyryruiskuin, mutta jo muutama vuosi keskuspaloaseman valmistumisen jälkeen saatiin ensimmäinen sammutusauto ja ensimmäinen hevosvetoinen sairaankuljetusyksikkö, joka on vieläkin käyttökunnossa. Niinpä asemalla on myös hoidettu ja ruokittu hevosia.
Vaikka suojellun ulkorakennuksen ilme on säilynyt muuttumattomana, sisätilat ovat ehtineet kokea useita muutoksia.
Talossa on paloaseman lisäksi ollut myös asuntoja; viimeinen asukas, talonmies Pekka Kaatrakoski muutti asemalta 1982. Kun palolaitos valmistui, taloon rakennettiin asuntoja ainoastaan päällystön perheille.
Parhaimmillaan paloaseman suojissa eli sata ihmistä, parikymmentä perhettä. Kun asuntoja alkoi jäädä tyhjiksi, niistä tehtiin toimistotiloja.
Nykyisin asemavanhuksen ovet ovat jo käyneet pieniksi uudenaikaisille paloautoille; keskuspaloaseman autoissa käytetäänkin taittuvia peilejä, jotta autot mahtuvat sisään asemalle.
Asemalla työskentelee noin sata ihmistä hallinnon, sairaankuljetuksen, palotarkastuksen ja pelastustoiminnan tehtävissä. Rakennuksessa toimii myös korjaamo ja ompelimo.
Viime vuosina keskuspaloasemalla on ryhdytty taltioimaan vanhaa pelastuskalustoa. Vanhoja paloautoja on kunnostettu ja asemalla käytettyjä virka-asuja ja esineistöä on luetteloitu ja entisöity. Turun keskuspaloaseman lisärakennuksen väestösuojatiloissa sijaitsee palomuseo, viralliselta nimeltään Museotila Kellari. Museotila Kellari ei ole vakituisesti auki yleisölle.
Hälytykset palotorneista
Vielä 1800-luvun lopulla turkulaisille annettiin palohälytykset Puolalanmäellä sijainneesta palotornista. Torniin oli rakennettu tasanne vartijalle sekä kello ja masto. Kun palo havaittiin, toisesta tornista hälytettiin puhaltamalla pitkiä torvia, toisesta soitettiin triangelia. Suurpalon sattuessa soitettiin myös tuomiokirkon kelloja. Nykyisin vanhan palotornin paikalla on taidemuseo.
Lähteet:
www.wikipedia.fi
www.turku.fi
www.palomuseot.fi
www.ts.fi/
Rauno Lahtinen, Hannu Laaksonen: Kävely jugendtalojen Turussa
(Kätkö on ollut osa Turku Alphabet -sarjaa, mutta sittemmin se on erotettu omaksi kätkökseen. Edellisellä kätköllä ollutta aakkosvihjettä ei siis tarvita enää mysteerin ratkaisuun.)
Nimelliskoordinaatit osoittavat Turun keskuspaloaseman paikan, mutta kätkö ei sijaitse aivan näiden kohdalla. Koordinaatit saa ratkaisemalla mysteeriosuuden, jossa tarkoituksena on tunnistaa vihjekuvien avulla varsinais-suomalaisia käytöstä poistettuja sekä käytössä olevia paloaiheisia rakennuksia.
Koordinaattien laskukaava on seuraava
N 60° (A).(B1+B2-B3)+50 E 022° (C-50).D1*(D2-D3)-324
jossa A - D1 ovat kohteen katunumeroita ja D2 & D3 rakennusvuosia.
A
B1
B2
B3
C
D1
D2
D3
Kuvat koottu tietokannasta, kiitokset Tommi Nevalaiselle!
Purkissa ei ole kynää, joten BYOP!