Touko Laaksonen (1920-1991) on yksi Suomen kuuluisimpia kuvataiteilijoita maailmalla ja melko varmasti myös maailman kuuluisin kaarinalainen - nämä alueet kuuluivat Kaarinan kuntaan vuoteen 1939, jolloin ne liitettiin Turun kaupunkiin.
Touko Laaksosen vanhemmat opettivat ja asuivat Ristimäen kansakoulussa, joka sijaitsee Rasintien päässä. Nyt koulu on yksityisomistuksessa, mutta koulua ja muita taloja kannattaa käydä katsomassa kävellen naapurustoa häiritsemättä. Vanhan kansakoulun remonttiblogia voi lukea Toukolaakso-sivuilta. Rakennus oli Suomen kaunein koti -ohjelman voittaja vuonna 2021. Metsäisistä kallioista tykkäävät voivat käydä myös läheisellä Ristimäellä, jonka alla joelle päin on luonnonsuojelualue.
Toukon ollessa lapsi tämä alue oli maaseutua, jossa raavaat miehet tekivät raskaita töitä. Noita miehiä Touko katseli ihaillen ja käytti muistikuviaan töissään aikuisena. Touko oli lahjakas piirtäjä ja lisäksi musikaalinen. Hän lähti Helsinkiin opiskelemaan sekä piirtämistä että pianonsoittoa ja hän ansaitsi elantonsa molemmilla: päivisin mainostoimistossa ja iltaisin ravintolassa pianistina. Hän teki omaksi huvikseen piirroksia, mutta taiteilu ei ollut tuolloin kovin hyväksyttyä agraariyhteiskunnassa. Vuonna 1957 hänen piirroksiaan julkaistiin ensimmäisen kerran amerikkalaisessa Physique Pictorial -lehdessä.
Vasta vuonna 1973 hän otti ratkaisevan askeleen ja erosi päivätyöstään mainostoimiston taiteellisena johtajana ja heittäytyi täyspäiväiseksi taiteilijaksi. Touko oli huono hoitamaan raha-asioitaan eikä kehdannut pyytää kovin paljoa tekemistään töistään. Lisäksi monet hänen "liikekumppaninsa" suorastaan varastivat hänen työnsä maksamatta mitään korvauksia. Jotkut kustantamot käyttivät hänen töitään yhä uudestaan vaikka Touko oli antanut oikeudet vain yhden painoksen tekemiseen - eikä alkuperäispiirroksiakaan kuulunut takaisin.
Näistä syistä amerikkalainen hänen nimeään kantava säätiö on ottanut tavoitteekseen Toukon töiden keräämisen ja säilyttämisen tuleville sukupolville. Touko Laaksosen töitä on ollut esillä monissa näyttelyissä maailmalla - ja Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ajan niitä voi ihailla Logomossa. Hänen sarjakuvamaiset työnsä ovat vaikuttaneet suuresti populaarikulttuuriin ja 60-70-luvun vapautumis- ja tasa-arvoliikkeeseen. Kätköpurkin naamiointi on gaykätkö-taideprojektista (toukokuussa 2016) adoptoitu. Kätkö oli aiemmin sijoitettu veistokseen, joka lienee tehty Kaarinan suuren pojan muistolle hänen lapsuutensa maisemiin. Tai sitten se on paikalla joskus toimineen Nummilan Koru Ky:n mainostolppa.