”Keskellä Kangasalaa on, järvi rehevöitynyt, uintikelvoton. Ennen sinne jätevedet laskettiin ja ekosysteemiä näin muokattiin. Nyt on paljon lintuja: joutsenperhe, lokkeja, telkkiä, harmaahaikaroita, silkkiuikkuja. Kaloja myös runsaasti ja surviaisen toukkia myyntiin asti. Piisameita voi havaita ja hirvenkin kerran näin uimassa. Ympärillä monenlaista on, Lahdentie meluisa, uimahalli verraton. Kerran hieno luontopolku rakennettiin, mutta rupsahtaa sen annettiin. Nyt on keskellä luontoa: kasveja ja lintuja, pieni järvi koruton, talvella hiihtäjille ja luistelijoille korvaamaton. Ympärillä vanhoja polkuja, kätköilijät voisivat ne esiin tallata?”
Kirkkojärvi on pieni, 168 hehtaarin kokoinen matala (keskisyvyys vain 1m) laadultaan erittäin huono järvi Kangasalan keskustassa. Jätevesien laskun 1959–1980 johdosta järvi on hyvin rehevöitynyt ja kärsiikin kesäisin sinilevästä ja talvisin happikadosta ja kalakuolemista. Sisäinen, sedimenttiperäinen fosfori-kuormitus johtaa siihen, että tilanne paranee hyvin hitaasti. Lintuvetenä Kirkkojärvi on kuitenkin kansainvälisestikin merkittävä: järvi houkuttelee laajaan vapaaseen vesialueeseensa ja kalojensa (n. 300kg/ha, kun normaalitilaisessa järvessä vastaava luku on noin 10kg/ha) ääreen monia lintuja lepäämään, ruokailemaan ja pesimään.
Pakkaa siis mukaasi seuraavat tavarat ja aloita luonto- ja kulttuurimatkasi koordinaattien osoittamasta paikasta.
-gps-paikannin
-koira, jos on ja juotavaa koiralle, järvi kun on ainakin kesäisin kovin sinileväinen
-lintukirja ja kiikarit, jos haluat
-hyvät ja mukavat, vedenpitävät kengät (märimmissä kohdissa on pitkospuut)
-evästä ja juotavaa
-muovipussi ja hanskat, jos ja kun haluat luontoa avittaa roskia nähdessään
-kamera, jos haluat
-kuvana oleva päivitetty kartta (kätköilyreitti merkattu viivalla ja muut luontopolun osat katkoviivalla, luonnossa on lähinnä käännöskohdissa melko hyvät opasteet)
- vinkki vastauksina olevista luvuista suositeltava
Kangasalan kunnan sivuilta http://www.kangasala.fi/asuminen_ja_ymparisto/tekniset_ja_ymparistopalvelut/paikkatieto_ja_mittaus/paikkatietoaineistot/liiku-ja-leiki/luontopolut/ voi ladata reitistä kartan, jossa näkyvät opasteiden sijainnit, sekä kartan http://kangasalankunta.maps.arcgis.com/apps/MapTour/index.html?appid=1a79cb96111343c28d370aeb618536ce jossa esitellään reitin kohteita ja risteyksiä kuvin ja sanoin.
Tarkoituksena on tutustua luontoon, ethän siis juokse vain kätkön perässä! Huomioithan siis, että kosteat rannat kuluvat herkästi ja kulje vain polkuja pitkin. Koira pitää myös pitää kytkettynä. Vältäthän myös turhaa melua erityisesti touko-heinäkuussa lintujen pesimäaikana – hiljaa liikkuen saat itsekin enemmän irti luonnon elämyksistä!
Matkaa kertyy kokonaisuudessaan vähän reilu 10km. Itse kätkön etsimiseen ainakaan oikeilla koordinaateilla ei turhaa aikaa kulu: jos paikkaa et heti näe, olet varmasti väärässä paikassa.
Lumi voi kätköilyä suuresti hankaloittaa polkujen ollessa kesäistäkin ummemmassa ja loppupiste peittyy myös. Silloin voit kuitenkin saapua järvellä pilkkimään, lennättämään leijaa, hiihtämään tai luistelemaan. Reitti on hieno kaikkina vuodenaikoina, mutta erityisesti kevään vaaleanvihreä vuokkometsä lintuineen on näkemisen ja kuulemisen arvoinen, samoin kuin syksyn ruska hirven papanoineen. Toiveena onkin, että haluat myös myöhemmin palata tänne katsomaan eri vuodenaikoja ja luonnossa ajan saatossa tapahtuvia muutoksia.
Kätkön koordinaatit ovat muotoa N61°27. SX’ E024°02.SY’, josta SX:n ja SY:n saat laskemalla seuraavat matkan varrella paljastuvat X:t yhteen (SX) ja Y:t yhteen (SY). Suluissa olevat numerot viittaavat karttaan, asiat menevät kulkujärjestyksessä, kun järvi kierretään myötäpäivään. Välimatkat vaihtelevat suuresti, mutta kaikki kohteet ovat selkeitä vastaan tullessaan.
*(1.) Lähtöpiste Ranta-Koivisto on entinen maatila, jossa järjestettiin myös Suomen toinen asuntonäyttely vuonna 1972, Ranta-Koivistolaisen merkittävän henkilön Hilda Pihlajamäen patsas löytyy lähtöpisteelle tullessa olevasta leikkipuistosta. Y= Hildan kuolinvuosi-syntymävuosi.
* Kiipeä vuonna 2020 rakennetulle tasolle katsomaan missä kohta liikut ja lähde liikkeelle vuosina 2015-2020 uusittua puureittiä pitkin.
*(2.) Ihaile Supanojan varren kotkansiipi esiintymää, joka saattaa olla vain yhden ainoan kasvin kloonia, kotkansiipi nimittäin lisääntyy itiöiden ja rönsyjen avulla. Tervalepät, vuokot ja suo-orvokki ovat myös paikalle tyypillisiä (ja tänne siis laskettiin ne huonosti puhdistetut jätevedet)
*(3.) RN:ään (Kirkkojärven lintutorniin) on X porrasta, bongaa myös tästä 1996 rakennetusta rakennelmasta ylhäältä jokin lintu (tai muuten matkalta, jos täältä ei yhtään näy) ja kirjaa se nettiloggaukseesi.
*(4.) Kahden merkitsevän numeron tarkkuudella tässä tunnelista voi kulkea suorana Ycm pitkä, varothan aiemman kyltin mukaisesti tunnelin "matalaa korkeutta".
*Muistele tämän etunimeltään Jalmarin tietä, jossa on Y kirjainta, kulkiessasi keitä olivat hänen kirjoissaan esiintyvät Kiljusen Herrasväen jäsenet.
*”Kangasalasta (entisestä pienemmästä Kesäpäivästä)” löydät "kaiken mitä tarvitset" normiviikolla Y tuntia.
*Kangasalan nauhataajaman vastaantulevassa ”helmessä” on keskiympyrässä Y valoa. Seuraa hetki käyttävätkö autoilijat vilkkua oikein.
*Helluntaiseurakunnan kirkon osoitteen numero on Y.
*Taideteoksen keskiosan ympärillä on Y auton renkaanjäljet.
*Kuohunparkin vierestä laskeudutaan kirkkojärven rantaan 2014 tehdylle puistoalueelle. Alueella on ruskean-harmaita neliskulmaisia lyhtypylväitä yhteensä X-10 kpl.
*Penkkejä Kuohunlahden ja terveyskeskuksen liittymän välillä olevan kevyenliikenteen väylän varressa on X.
*(6.) Väylän varrella kummastele yhtä maamme varhaisimmista terveyslähteistä: Kuohunlähteen veden hyvää tekevä vaikutus havaittiin 1700-luvun puolivälissä ja paikalle rakennettiinkin kaivohuone, ravintola ja hotelli, jotka houkuttelivat vieraita jopa Saksasta ja Italiasta asti. 1800-luvulla into terveyslähteitä kohtaan laimeni ja rakentamisen myötä lähde on aiemmasta virrasta ehtynyt pikkupuroksi, jota voit kuitenkin ihailla.
*Terveyskeskuksen jälkeen, ennen tunnelia (7.) on tunnelikyltin kohdalla oikealla Y hattupäistä pientä tolppaa.
*Polun lähtiessä pellolle oikealla puolella kasvaa 1.koivu 2.pajua 3.omenapuu, järjestysnumero=Y.
*Restaurantaan vievän tien nimessä on Y tavua.
*(8.) Alue, josta hieman tässä näet on Herttuala, joka on Kangasalan vanhimpia asuintaajamia, ensimmäinen maininta asukkaista löytyy jo vuodelta 1441!
*Eri suuntaan, kuin Restauranta osoittaa numero X.
*(9.) RR:n portissa on X heijastinta.
*Jatka polkua aitaa vasemmalle kiertäen ja siirry metsään. Ihaile, mitä luonnonvoimat voivat saada metsässä aikaan.
*(10.) Tämän näköalapaikan ympärillä näet luhtarantaa, joka tulvien aikaan peittyy veteen. Se onkin turve pohjaista rahkasammalikkoa pajuineen ja kitukasvuisine koivuineen. Bongaa näköalapaikalta jotain Kangasalaista ja kirjaa se nettiloggaukseesi. *Näköalapaikan pään poikkilautojen määrä on Y.
*(11.) Taivallammen ojan perkauksen yhteydessä rakennettiin tämä pato, jottei Kirkkojärven pinta laskisi. Padon kaiteessa on pystylautoja (kaksi toisissaan kiinni olevaa lasketaan yhdeksi) X.
*(12.) Pidä evästauko tällä sillalla ihaillen lipuvaa vettä ja laskeskellen sillan päällipoikkilautojen (ei siis päätylautoja tai portaissa olevia) määrä, joka on Y.
*Pellon jälkeen näkyy suoraan edessä vaalea talo, jonka numero on (näkee risteyksestä) Y.
*Leivintien lähettyvillä pidetään muutenkin kuin lemmikkinä kolmea eläinlajia, näiden lajien yksittäisten edustajien jalkojen lukumäärien summa on X. Kartanon nykyiset määkivät asukit harvemmin pihalle näkyvät ja ennen risteystä oikealla olevien pistävien eläinten pesätkin voi yleensä vain bongata.
*(13.) Ihaile Liuksialan kartanoa, jota 1500–1600 lukujen vaihteessa asutti itse Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan pojan Eerik XIV:n leski Kaarina Maununtytär ja jossa nykyisin harjoitetaan kasvinviljelyä ja kotieläintaloutta. Myös Liuksialan 1930 rakennettuun kappeliin voit käydä tutustumassa, jonka paikalla sijaitsi myös Kangasalan ensimmäinen kirkkorakennus.
*Kappelikujan jälkeen Koivukujan yli kulkee Y johtoa.
*Laikkolantien risteyksen vieressä olevassa Äijälä-talon viitassa on X "kukkaa".
*(14.) Äijälä-talon pihassa olevan muistokiven mukaan talo on kunnostettu talkoovoimin vuonna 19Y. Huomioithan pihassa liikkuessasi mahdolliset paikassa järjestettävät juhlat ja tapahtumat! *Nyt on aika laskea kerätyt tiedot yhteen ja suunnistaa kohti kätköä. Ethän oikaise pellon poikki, vaan palaa Koivukujalla ja jatka oikealle VPK:n mökille, josta polku jatkuu heti mökin jälkeen oikealle ojan reunaa kohti kätköpaikkaa.
*Jos kävelyintoa vielä kätkön löytymisen jälkeen riittää, käy toki tutustumassa entiseen yhteiseen venevalkamaan ja pellavan likopaikkaan (15.). Matkalla näet myös Kirkkojärven luonnontilaisimman osan: vanhan, osittain kuolleen ja lahonneen harmaalepikön, jossa voit nähdä monenlaisia lahottajasieniä, hyönteisiä ja lintuja, kuten Topeliuksen ”Kesäpäivä Kangasalla” –runoa laulavan mustapääkertun.
*Matkaa lähtöpisteeseen on vajaa puoli kilometriä, kulje sinne kätkön lähelle tullutta polkua eteenpäin jatkaen ja risteyksestä vasemmalla pellon reunaa, josta kääntyvät pian oikealle uusitut rappuset, joiden alta alkavia myös uusittuja pitkospuita pitkin löydät leikkipuistoon.