"Porosalmelaisella maatilalla elettiin rauhallista rinnakkaiseloa jylhien honkien, mahtavien kallioiden ja luonnonkauniitten salmien ja vesien keskellä. Kuitenkin ihmisistä huomasi, että oli jotain mikä painoi heidän mieltään. Sen huomasi pelokkaissa katseissa ja pälyilyissä ympärilleen, varsinkin hämärän aikaan ja nuorten tyttöjen keskuudessa. Illalla nukkumaanmeno oli varsin pelonsekaista juoksua talon päärakennuksesta aittaan. Siihenaikaan talon nuorisolla, varsinkin tyttöväestöllä, oli tapana nukkua aitoissa kesäaikaan.
Mikä oli tämä hämärässä pälyilyä aiheuttava pelko? Kautta sukupolvien olivat vanhat pohut ja tietäjät kertoneet etiäisistä, maahisista ja muista elämöön vaikuttaneista, luonnossa “elävistä”. Yhdestä asiasta jopa pohut kertovat ääntään madaltaen ja pelonsekaisella kunnioituksella: sen asian nimi oli PIRU!
Eräänä lämpimänä ja hieman utuisena iltana talon kaunein piika asteli pahaa aavistamattomana pihalla tarkoituksenaan mennä aittaan nukkumaan. Mutta matka katkesi kauhistuttavalla tavalla kesken?! Nimittäin itse Piru hyökkäsi aitan nurkkasalvoksen takaa ja kaappasi kauhistuneen piikaraasun kainaloonsa häviten iltayön hämäryyteen muun talonväen jo nukkuessa.
Seuraavana päivänä väki ihmetteli, miksi piika ei ole jo noussut lehmänlypsylle ja kahvin keittoon. Niinpä talon emäntä meni aittaan katsomaan, onko piika ehkä sairas, koska ei ole noussut ylös. Kohta emäntä tuli juoksujalkaa takaisin aitasta huutaen, että piika on kadonnut ja sänkykin on aivan koskematon. Piikaa ei löytynyt, vaikka kuinka väki kyseli ja etsiskeli ympäri kyliä.
Kolmantena päivänä Muinonenmies souteli kaikessa rauhassa tyttökyliltä tullessaan Poronsalmea pitkin, kun järveen viistävän vuorenjyrkänteen kohdalla yhtä äkkiä kuului huuto: “Heitänkö minä, heitänkö minä, heitänkö minä!” Muinoinenmies säikähtäneenä huusi takaisin pelonsekaisella äänellä: “Heitä vaan, jos se on jokin jumalan luoma”! Silloin Piru heitti kauniin tyttöraasun ruumiin Muinosmiehen veneeseen. Mies lähti soutamaan taloa kohti ja herättämään väkeä ylös kertoen, että piika on löytynyt.
Kun piian karmea kohtalo oli selvinnyt talonväelle, he vihastuivat ja huusivat että nyt siitä Pirusta on päästävä! Talon miesväki läksi ristisaatossa jahtaamaan Pirua vuorelle, josta piika heitettiin. Ristisaaton pelästyttämä Piru pakeni ympäri Poronsalmen lukuisia vuoria, kunnes löysi sattumalta erään vuoren puolivälistä pimeän luolan. Sinne eivät kylänmiehet ristisaatossakaan mennä…Pirun perässä. Usein syksyisinä hämäräiltoina marjastajat kuulivat, kuinka Piru huuteli vuorella ikävissään säikähdyksestä kuollutta rakastamaansa piikatyttöä: “Piika, piika, piika!”
Eräänä aamuna kalamiehet ihmettelivät kuinka vuoren juurelle järveen oli ilmestynyt outo kivi. Sen outoutta vielä lisäsi se, että se oli piparkakkusydämmen muotoinen. Muuta selitystä kylän väki ei keksinyt, että oudon sydämmen täytyy olla Pirun sydän, joka on kivettynyt järven lahteen. Piruparka oli hypännyt vuorelta sydänsuruissaan järveen, jossa todisteena tänäkin päivänä on sydämmen muotoinen, noin viisi metriä halkaisijaltaan oleva Pirunsydän!
Jos on vielä joku, joka ei usko tähän Poronsalmen tarinaan, hän voi tulla katsomaan ja toteamaan, että Pirunvuori ja Heittovuori löytyvät edelleenkin komeina ja jylhinä keskellä järvimaisemaa Linnansaaren kansallispuiston kupeessa. Edelleen voit kuulla sopivan syksyisen iltahämärän sattuessa, kuinka Piru huhuilee ikävissään piikaa Pirunvuorelta. Ja kuinka saatat nähdä kauniin piikatytön haamun vilahtavan Heittovuoren varjossa…"
Pirunkirkkovuoren luola on alunperin 10 x 2 x 1,5–3 metrin laajuinen pystyrako, jonka katon ja lattian muodostavat rakoon kiilautuneet moreenilohkareet ja yläpuolisesta jyrkänteestä pudonneet lohkareet. Luolassa on kaksi suuaukkoa, joista alempi on ahdas.
Olen lapsena kulkenut luolan läpi. Vuorella on kuitenkin joitain vuosia sitten ollut sortuma, jonka seurauksena osa luolasta on umpeutunut, eikä läpikulku enää onnistu. Jemmasin kätköpurkin luolan alakertaan. Yläkertaan pääsee kiertotietä. Joku on viritellyt yläkertaan johtavan kiipeilyköyden. Siihen luottaminen on jokaisen omalla vastuulla. Jos extreme-urheilu ei kiinnosta, voit unohtaa yläkerran ja tutustua Hietalammen luolaan.
Terrainarvosta ja hurjista tarinoista huolimatta tälle kätkölle voi mielestäni ottaa lapset mukaan. Hyvä polku johtaa nopsasti aivan jyrkänteen juurelle ja maantasalta, kätköluolan alapuolelta löytyy avoin luola leikkeihin. 8-vuotias kätkönomistaja pujahti purkillekin paljon aikuista ketterämmin. Molemmat luolat näkyvät oheisessa kuvassa. Gps huullaantuu pirun ja vuorensa vaikutuspiirissä. Yritin kovasti määrittää itse kätkön koordinaatit, mutta päädyin nappaamaan ne kansalaisen karttapaikasta luolarastin kohdalta.
Kerrotaan vielä kätköileville pariskunnille luolaan liittyvästä tarinasta, jonka mukaan uskoton aviopuoliso ei pääse ulos luolan alemmasta suuaukosta, sillä pirut pitävät tällaisesta henkilöstä lujasti kiinni. Tämähän on juuri se aukko, josta sinun täytyy kulkea niin sisään kuin uloskin jos mielit löytää kätkön.