"Mutta kun sinulla on tällainen suurenmoinen aate, niin sinulla ei ole enää oikeutta pitää sitä omanasi, vaan nyt sinun täytyy tulla Helsinkiin sitä ajamaan", intti itsepintainen naapuri.
Siihen taas uudistin väitteeni, ettei voida saada mitään kelvollista ja pysyväistä aikaan, kun ei ole osuustoimintalakia, ja että se pintapuolinen innostus, minkä ylioppilaat voisivat herättää yli maan, olisi suureksi osaksi hukkaanmennyttä voimaa, kun ei olisi johtavaa organisatsionia, joka sen voisi koota pysyväiseksi, sitä järjestää ja kehittää.
"Mutta meidän pitää ne molemmat nyt saada", sanoi hän vain itsepäisesti. "Jätä nyt tieteellinen työsi ja tule Helsinkiin ajamaan tätä asiaa!"
Siinä, pyryssä ja pakkasessa erään pienoisen mökin seinän suojassa Lehijärven rannalla Hattulassa, syntyi helmikuussa v. 1899 ajatus osuustoiminnan luomisesta.
Teksti lainattu Osuustoimintalehdestä 7-8/1928