Imatran seudun teollistuminen pääsi vauhtiin ja Vuoksenkoskien
vesivoimaa alettiin hyödyntää suurteollisuudessa, kun alueen
kuljetusyhteydet paranivat rautatien valmistumisen myötä
1890-luvulla. Ensimmäisiä teollisuusyrityksiä alueella oli
Aktiebolaget Tornator, Tainionkosken entinen paperi- ja
lankarullatehtaan perustajayhtiö.
Tornatorin työväestön asuma-alueen, Niskalammen, ensimmäinen vaihe
on 1910-luvulta, jolloin Viktor Einolan suunnittelemat talot
valmistuivat.
Alueen saunat ja mattolaiturit ovat aina olleet Vuoksen varressa.
Yhtenä viimeisimmistä vanhoista rakennuksista purettiin väensauna
2000-luvun alussa. Jäljelle jäi vain mattolaituri, josta kaupunki
on ilmoittanut, että jokainen voi pestä mattonsa missä tahtoo,
kaupunki ei enää ylläpidä verovaroin matonpesupaikkoja.
Niskalammen aluetta on rakennettu ruutuasemakaavan mukaisesti
seuraavilla vuosikymmenillä niin, että eri vuosikymmenten
rakennustyypit muodostavat omat ryhmänsä. Vaikka Niskalammelta on
1950-1970 -luvuilla purettu suuri joukko rakennuksia, se muodostaa
edelleen hyvän ja yhtenäisen kokonaisuuden.
Alueelta löytyy myös muutamia geokätköjä, joiden kautta on helppo
tutustua alueen mielenkiintoiseen historiaan; (mm. Imatra uinnin
vuoksi III, Niskalampi, Mustalammen yöpurkki, Mustan lammen kätkö,
Asuntomuseo, Attraktiona Niskalampi II ja Pro Dressage)
Tornatorin alkuna oli 1888 toimintansa käynnistänyt Lahden
rullatehdas. Yhtiö osti maata Niska- ja Tainionkosken länsirannalta
1895, puuhiomo ja paperitehdas käynnistettiin 1897 ja
lankarullatehtaan toiminta alkoi seuraavana vuonna.
Yhtiö rakensi työväelleen Ritikanrantaan 1890-luvulla
asuinrakennuksia, joista jäljellä olevissa avattiin
teollisuustyöväen asuntomuseo 1975. Asuntomuseolla on myös geokätkö
GC1HD86
Tornatorin tehdas oli 1910-luvulla maamme suurin ruskean paperin
tuottaja ja myös lankarullien valmistajana Suomen suurimpia.
Yhtiö oli ostanut 1914 Neitsytniemen Tainionkosken
koskioikeuksineen, jonka jälkeen sen hallussa oli Tainionkosken ja
Niskakosken kosket kokonaisuudessaan. Toimintaa oli laajennettu
sellun valmistukseen.
Toiminnassa tapahtui kuitenkin huomattava muutos 1918 kun Suomen
valtiosta tuli yhtiön suurin osakkeenomistaja. 1932-1933
osake-enemmistö siirtyi Enso-Gutzeit Oy:lle, johon yhtiö
fuusioitiin 1942.
Teollinen toiminta on päättynyt Tornansaarella kokonaan.
Rullatehdas lopetettiin kannattamattomana 1946,
sulfiittisellutehdas pysäytettiin 1962 ja paperitehdas kolme vuotta
myöhemmin. Tainionkosken länsirannalla sijainneen
sulfiittisellutehtaan rakennukset on purettu
kalanterisalirakennusta lukuun ottamatta.