-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Jyppyrä on ikivanha palvontapaikka Enontekiön Hetassa. Laelta on lähes henkeäsalpaavat näkymät Ounastunturiin ja Ounasjärvelle. Jyppyrälle pääset parhaiten Tunturi-Lapin luontokeskus Skierristä hyvin merkittyä polkua pitkin. The Jyppyrävaara hill is an ancient place of worship in Hetta, Enontekiö. From the summit there is a breathtaking view over the Ounastunturi Fell and Ounasjärvi Lake.
Juhannuspolku ”Taasen on tytöt yksin, sunfralialilei, sunfralialilei, taasen on tytöt yksin, sunfralialilei, sunfralialilei…” Tytöt ottivat toisiaan kädestä kiinni, tekivät piirin ja aloittivat laulun. Pojat menivät valitsemansa tytön luo ja yhtyivät piiriin. Ja sääliksi kävi sitä poikarukkaa, joka uskalsi mennä toisen pojan valitun luo… Tällä tavoin sujui juhannuksen vietto Jyppyrällä 1900-luvun alkupuolella. Kaikki kynnelle kykenevät paikkakunnan nuoret kokoontuivat silloin yhteen. Aluksi kivuttiin polkua pitkin Jyppyrän päälle laulamaan ja polttamaan valkeaa. Laelta laskeuduttiin alemmaksi nykyisen luontokeskuksen paikalle pyörimään piiriä. Osa juhlijoista poistui sitten pareittain – kuka minnekin. Suurin osa juhlijoista jatkoi kuitenkin Närpistön sillalle. Siellä istuskeltiin penkillä ja saatettiin vielä pyöriä piiriäkin. Aamu oli jo pitkällä, kun juhlijat palasivat koteihinsa. Sota-aika hiljensi juhannuksen vieton Jyppyrällä, eikä sodan jälkeenkään tätä perinnettä enää elvytetty. Ihmisten mielissä Jyppyrä tulee kuitenkin aina säilymään paikkana, jossa ”ennen vanhaan” juhlittiin juhannusta. Seitakiven tarina Poromies Nils-Piera kulkee juhlallisesti vaaran rinnettä ylös. Kädessään hän kantaa parhaan ajokkinsa pudottamia sarvia. Taskussa kilisevät hopearahat. Kohta Piera saapuukin suuren kiven luo, joka seisoo neljän pienemmän kiven päällä. Hän asettelee sarvet tarkasti kiven viereen, hopearahat hän laittaa kiven laidalle. Piera toivoo näin saavansa vasaonnea tulevaksi kevääksi ja terveyttä ja hyvinvointia perheelleen. Seidoissa ajateltiin asuvan jumaluutta, jotapalvomalla uskottiin voivan vaikuttaa elämän kulkuun. Enontekiöllä tiedetään olleen viitisentoista seitaa. Niistä monet katosivat kristinuskon yleistyttyä, mutta vielä tänäkin päivänä seisoo esimerkiksi Näkkäläjärven rannalla jyhkeä Näkkälän seita. Jyppyrän seidan rakenne on ollut erikoinen, kuutiomainen kivi, halkaisijaltaan 70-80 cm lepäämässä neljän pienemmän kiven päällä. Toisella yrittämällä v 1864 kirkonrakentajat vierittivät kiven Ounasjärveen. Kerrotaan, että siitä lähtien on järvestä kalansaanti huonontunut. Postipolku ”Pian sie häävyt palata kothin, harakanpoika. Mie pääsenki tästä jo Näkkälhän”. Veikko kääräisee sätkän, tarttu taas pyörää sarvista ja alkaa lykätä. Alju lepattaa takaisin tutkailemaan, josko kotipihan tienoilla sattuisi jotain kiinnostavaa. Postipolkua pitkin ovat kulkeneet kirjeet, virkaposti, kukaties lemmenviestitkin postimiesten repuissa Enontekiön koillisosan lapinkyliin vuodesta 1928 alkaen 60-luvulle saakka. Postia kannettiin kesäaikaan aluksi joka toinen viikko, myöhemmin kerran viikossa jopa Kalkujärvelle asti, jonne matkaa kertyi yhteen suuntaan 60 km. Asukkaiden muutettua pois linjaa lyhennettiin aluksi Pöyrisjärvelle, sitten Näkkälään päättyväksi. Postinkantajina ovat toimineet mm. Hermanni, Einari ja Reino Kuru sekä Veikko ja Vieno Laakso. Talvella kulku sujui poron reellä tai ahkiolla huilaten, kesällä täytyi pistellä kumiterää toisen eteen. Polkupyörän käytön yleistyttyä ehti Veikko tehdä reissun Näkkälään hyvin päiväseltäänkin. -- Lainaus Metsähallituksen Jyppyrästä kertovasta monisteesta. Jyppyrän laella on aiemmin ollut myös radiomasto ja pieni mökki, jossa on ollut mm palovartijoita kesäisin. Nykyisin masto on muutaman sata metriä eri paikassa ja mökki purettu. Läheisyyteen on rakennettu laavu, jossa on tulipaikka. Enontekiön kirkonkylässä Hetassa voi tutustua yhteen Lapin suurimmista pyyntikuoppaketjuista. Hetan alueella sijaitsevan Jyppyrän peurahautoihin sekä muihin peuranpyyntitapoihin voi perehtyä Skierrin lähimaastossa kulkevalla Peurapolulla. Skierri on Tunturi - Lapin luonnon ja kulttuurin keskus, joka esittelee pohjoisen luonnon monimuotoisuutta, ainutlaatuista paimentolaissaamelaiskulttuuria ja matkailun historiaa. Skierrissä toimivat yhteistyössä Metsähallitus ja Saamelaismuseo. Lisätietoa skierristä löytyy osoitteesta: http://www.luontoon.fi
Additional Hints
(Decrypt)
Ahbgvbgnfnagrryyn, iäyvffä.