Eteläboreaalinen vyöhyke Traditional Geocache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(regular)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Peruskätkö sammaleisen kiven alla :p
Basic cache under a mossy stone :p
Eteläboreaalinen vyöhyke eli tutusti "metsä"
Eteläboreaalinen vyöhyke on pohjoisen havumetsävyöhykkeen eteläisin alue. Se rajautuu pohjoisessa karumpaan keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen ja etelässä myös sekametsävyöhykkeeksi kutsuttuun lehtimetsäalueeseen lukeutuvaan hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Eteläboreaalinen vyöhyke kulkee havumetsävyöhykkeessä koko maapallon ympäri. Eteläboreaalisen vyöhykkeen metsät ovat pohjoisempia havumetsävyöhykkeen alavyöhykkeitä monimuotoisempia. Monimuotoisuus näkyy muun muassa hyönteisten, pesivien lintulajien ja putkilokasvien runsaampana määränä. Metsät ovat myös pohjoisempaa tiheämpiä, korkeampia ja nopeakasvuisempia, ja siksi erittäin kannattavia metsätaloudelle. Kasvukausi 160–175 vrk, haihtuminen PE 465–510 mm.
Eteläboreaaliset metsät Euraasiassa
Eteläboreaalisia metsiä kasvaa Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä ja Suomessa. Myös Aasiassa, Kiinan pohjoispuolella on eteläboreaalisia metsiä. Alppien rinteiltäkin löytää eteläboreaalisia metsiä. Suomen eteläboreaalisen vyöhykkeen pohjoisraja menee kutakuinkin linjalla Vaasa–Jyväskylän pohjoispuoli–Joensuu, ja eteläraja kulkee linjalla Helsinki–Rauma, jonka eteläpuolella kasvaa ohuena kaistaleena lounaisrannikkoa hemiboreaalista kasvillisuutta.
Yleisimmät puulajit ovat metsäkuusi, mänty, haapa, lepät ja koivut. Siperiassa myös pihdat ovat yleisiä. Suomen eteläboreaalisella vyöhykkeellä metsät ovat luonnostaan kuusivaltaisia, mäntyä on vain hieman vähemmän, ja ne kasvavat yleensä siellä missä kuusi ei viihdy. Lehtipuita on noin puolet kuusten määrästä, yleensä koivuja tai haapaa. Ne esiintyvät useimmiten nopeakasvuisina pioneeripuina esimerkiksi kuloaukeilla ja havupuut syrjäyttävät usein ne myöhemmin, tosin pieni osa lehtipuista pystyy kuitenkin jäämään alueelle kilpailemaan kuusten vallatessa lopulta metsän. Metsätyypeistä tavallisin on tuore kangas, joten tyypillisimmät aluskasvillisuuden muodostajat ovat mustikka ja sammalet. Lehtoja löytyy sieltä täältä, ja niissä voi harvoin kasvaa joitakin alueelle muuten epätyypillisiä puulajeja, kuten euroopanpähkinäpensasta, jalavaa tai metsälehmusta ja usein joitakin kevätkukkijoita, kuten valkovuokkoa ja keltavuokkoa.
Lähde: Wikipedia
Additional Hints
(No hints available.)