[FIN] Samuli Paulaharju (1875-1944) oli oululainen kuurojen koulun opettaja, joka omistautui vapaa-aikanaan kansatieteen keräämiseen. Paulaharju keräsi 44 vuoden aikana 65 000 numeroa muistiinpanoja, kirjoitti 4000 sivua kansatieteellisiä kertomuksia, tallensi 8000 valokuvaa sekä teki tuhansia perinneaineistoa kuvaavia piirroksia. Paulanharjun matkat ulottuivat Länsipohjasta Kuolan niemimaalle, Ruijasta Itä-Karjalaan, mutta myös mm. Hailuotoon, Raahen seudulle ja Etelä-Pohjanmaalle. Hän julkaisi keräilymatkojensa tuloksista useita teoksia, ja sai ansioistaan professorin arvonimen 1944.
Multikätkön lähtöpisteen vieressä on Samuli Paulaharjun entinen kotitalo, Takarannan talo. Paulaharju muutti 1919 perheineen paikalla olleeseen vanhaan puurakennukseen, jonka paikalle hän rakennutti puisen omakotitalon (talon tarkka rakentamisvuosi ei ole tiedossa). Hän asui ja työskenteli talossa kuolemaansa vuoteen 1944 saakka. Rakennus edustaa entistä jo tuhoutunutta Puu-Tuiraa, ja se oli purku-uhan alla 1970- ja 1980-luvuilla. Rakennus sai suojelupäätöksen vuonna 1989. Nykyisen värinsä perusteella se tunnetaan myös Sinisenä talona ja se on toiminut sekä ravintolana että antikvariaattina. Tällä hetkellä se on yksityisomistuksesa. Talon seinässä on Paulaharjusta kertova muistolaatta.
Toisen multikätkön vaiheen läheisyydessä on Samuli Paulaharjun muistomerkki Tuirasta Ruijan rannoille. Mitoiltaan 340 x 340 x 250 cm oleva valettu pronssiveistos on kuvanveistäjä (s. 1956) Ari Kochin veistämä. Teos paljastettiin 1995 kun Paulaharjun syntymästä oli kulunut 120 vuotta. Veistoksen ilmiasu symboloi tekijän mukaan matkantekoa ja uteliaisuutta. Kohteensa lisäksi veistos kertoo myös tekoajasta, tekijästä ja ympäristöstä. Veistoksella ei ole jalustaa ja teoksen yhtenä lähtökohtana onkin ollut lapinkenttä, jossa rakennukset kohoavat suoraan maasta. Paljastamisajankohtanaan veistoksen symboliikka oli hyvin kiistanalainen ja joidenkin mielestä se symboloi enemmänkin lapamatoa. Tällä voit tarvita omaa ruuvitalttaa tai vastaavaa. Purkin haku on vaikeutunut puisto-osaton toimenpiteiden vuoksi ja sen käsiin saaminen voi vaatia jästivapaata hetkeä. Kakkospisteellä ei tarvita voimankäyttöä vaan ongelmanratkaisukykyä. Kärsivällisyyttä siis ihmiset.
Multikätkön viimeinen piste on sijoitettu entisen Oulun kuurojenkoulun läheisyyteen. Samuli Paulaharju toimi tässä koulussa veiston- ja piirustuksenopettajana vuosina 1906 - 35. Talo ja sen asuntolarakennus on valmistunut vuonna 1902. Näiden rakennusten yhteyteen valmistui 1910 myös rehtorin asuintalo. Rakennukset on suunnittelut arkkitehti Theodor Granstedt. Koulu vaihtoi nimensä Oulun kuurojen kouluksi vuonna 1961 ja Oulun kuulovammaisten kouluksi vuonna 1985. Nykyisin koulun nimenä on Tervaväylän koulun Merikartanon yksikkö. Koulun läheisyydessä Tuiranpuistossa sijaitsevat myös Oulun kaupungin vammaispalvelujen asuntolat Weikonkoti ja Schjerfbeck-koti. Viimeisen kätkön läheisyydessä voi päivisin olla vilkasta jalankulku- ja pyöräliikennettä, joten se voi olla helpommin logattavissa ilta-aikaan. Kätkössä ei ole teroitinta. Valitettavasti korkeat puut haittaavat sateliittivastaanottoa sen verran, että keskiarvotetutkin koordinaatit eri käyntikerroilla heittävät metrikaupalla.
[ENG] Samuli Paulaharju (1875-1944) was a teacher in Oulu School for the Deaf. His hobby during his holidays was ethnologic research. During a period lasting 44 years he collected 65 000 ethnological notes, wrote 4000 pages of ethnological stories, took 8000 photographs and draw hundreds of ethnological drawings. The expeditions of Paulaharju extended from Västernbotten to Kola peninsula, and from Finnmark to eastern Karelia. However he made also expeditions to Hailuoto, Raahe distict and Ostrobothnia. He published tens of popular books of the results of his journeys. He got in 1944 a honorary professorship because of his ethnological merits.
Besides of the starting point of the multicache is the former home of Samuli Paulaharju. He moved in 1919 together withs his family to an older house which was situated here. They build a new house (exact building year is not known) to this place. Paulahaju lived here until his death in 1944. The building year of the house is not known. On the wall of house there is a memorial plaque of Paulaharju.
In the nearhood of the second stage of the multicache is a bronze memorial of Paulaharju. The sculpture has been carved by Ari Koch and it has been erected in 1995. Size of the sculpture is 340 x 340 x 250 cm. You will need your own screwdriver or other tool here.
The finall stage of the multicache is situated in the nearhood of the former School for the Deaf. Samuli Paulaharju worked in this school as carving and drawing teacher in years 1906 - 35. The school and it's Hall of Residence was completed in 1902. The buildings have been constructed by architect Theodor Granstedt. At the vicinity of the final container there might be lot of pedestrians and bikers, and the cache may be easier to log at night time. There is not a pencil sharpener in the cache. Because of high trees growing around the final stage the gps-coordinates (even averaged) seem to vary even several meters.