Tämä mysteeri näättää parraeta, vae liekkö pahimpia puolia savolaesten suavutuksista, tekeleistä ja savolaesesta mielenluavusta ihan nui’ylleesä. Savolaesijahan on Suomi eikö lie puolillaan, mutta kovasti tuntuu tunkua olovan erj’tyisesti Kuopion seovulla. Savon murre yhistää immeiset, ja savolaesta mielenluatua on yritetty tulukita millon lupsakaks, millon viäräleokaseks, ja joskus erreellisesti jopa kieroks. Savolaenen kun tykkee, jotta jos huastaa asiat suoraan, niin se on suorastaan loukkaas toesta puhujoo kohtaan; asiat viännetään raatalangasta vuan yksinkertasille tollukoelle jotka ei oekeette’immeisten puhetta ymmärrä. Savolaesta kun ulukopaekkakuntalaenen kunteloo, nii’ikinä ei tiijä, onko se tosissaan, mutta kyllä savolaenen aena toesen savolaesen tuntoo. Savolaenen on hövelj’ ja suurpiirteinen. Savolaenen on sisukas ja perrää’antamaton. Savolaenen on kova tekemään töetä jos tekköö itelleen. Savolaenen on savolaenen vaekka voessa paestasj’.
Ylläällä köllöttävät koordinaatit viep kätköelijän Muikkuravinteli Sampoon, josta on vaekka hyvä ottoo vaahtia. Jotta savolaenen kätkö löytyy, pittää kätköelijän ensmäesenä selevittee aenae seoroovat Savvoon ja savolesuuteen naetetut tiejot. Tokkiisa suap selevittee enemmännii, ja se on jopa suotavvoo, mutta näellä ruppee jo pärjeemään.
Savolaeset on kovija syömään kalakukkoo. Tämä savolaesen geeniteknologian tunnetuin suavutus on inspiroena laaluntekijöetä, ja Lentävä Kalakukko lienöö kaekille tuttu ralli. Tätä kukkoo ei syyväkkään, vuan se tuop oekeet immeiset Savommuahan. Vuan montakoon kaapuntia maenitaan nimeltä tämän kappaleen sanoessa. Kaapuntien miärä = A. Iän’näätettä voep tarvitessaan kuunnella vaekka tästä: http://www.youtube.com/watch?v=YD6zj260sfQ&NR=1
Savolaeset on vanaha kansa. Näellä seuvuilla sitä on elelty jo iän kuun päevät. Savo onnii yks Suomen historiallisista muakunnista. Nykypäevänä Savoja on kaksin kappalein, pohjonen ja eteläenen, vuan eipä tuo haettoo, onpa hyvvee vaekka toesellekii jalalle. Kätköntekijän syväntä likimpänä on kuitennii Pohjois-Savo, jonka nykkyisessä vuakunassa on kovasti sammoo näkköö kun muinaesen Savon vastoovassa; Nuollii sojottaa ihan oekeeseen suuntaan. Vuan montakohan väriä löyvät nykysestä vuakunasta? Laetapa tästä paperiis koordinaatti B.
Savolaeset on emä poekija laalamaan. Savo on niittännä maenetta viime vuosina metallimussiikin saralla, ja varsinniin kuopiolaenen Verjnuarmu on levittännä savometallin synkkee sanomoo. Koordinaatti C seleviää, kun tietää, minne viep tyttöö mies kylymän käjen. Kysseisen paek(kakunn)an ensmäesen kirjaemen sisältämien viivojen lukumiärä on tuo hakusessa olova C. Jos ei metallimussiikki ou entuuvestaan tuttua, niin suapi käättee seoroovoo valamiiks tarjoeltua linkkiä, elikkä tästä voep kappaleen kuunnella: http://www.youtube.com/watch?v=0ZzviHpbDCs
Ja vielä laaletaan vähän lissee. Savolaesen laalua on hoelaeltu jo aejat sitten. Moneskoon mahtaa olla tämä laalu, jos kaekki Suomen muakuntalaalut laetetaan aekajärjestykseen? Tästä koordinaatti D.
Savon murre on mualiman kaanein kielj’. Montako tavua on numerossa 33? Tämä oes koordinaatti E.
Ossoo ne savolaeset tehä mussiikin lisäks kuvijakkii. Savon jalolla kielellä on julukastu eto pino sarjakuvvoo, sen kun käät vaekka kirjastossa kahtelemassa. Kannattaa kiinnittee huomiota erityisesti ”Voe tokkiisa Aku” –alabumiin ja laskee, montako paetaan pukkeutunutta lintua kanskuvassa olla öllöttää. Tästä suat koordinaatin F.
Savolaeset on kunnostaatunna mussiikin sekä kuva- ja sanataeteen lisäks myös urheilun saralla. Legendaarinen KuPS ei esittelyjä taeja kaevata, ja lentopallooki on tiällä perinteisesti mätkitty niin jotta heikompia hirvittää. Eikä jiä pallo aenooks, mitä ossoo savolaeset kulettoo; kommeestihan tuota kiekkookii näättävät vievän. Vuan montako miesten SM-mitalia olj KalPalla ennen kevättä 2009? Laeta ylös koordinaatti G.
Lentopallo jo maenittiinnii. Savo Volley jatkaa nykyvään siitä, mihin KuPS-Volley joetaen vuosia sitten jäe. KuPSin poejat kävi pokkoomassa mitalin toesesa perrään, vuan montakohan näestä mahto olla kultasia, peräkkäen, ja Isku-Volleytä vastaan voetettuja? Tämän tiejon kun kaevat, niin suat koordinaatin H.
Ja pittäähän sitä vielä lissee kuvapuolesta kehua retostoo. Suahaan se kuva Savossa liikkeellennii. Vuan kun laalukansoo ollaan, niin kun on jo errännii’kerran maenittu, nii laetetaan jouset laalammaan ja katotaan, montako immeistä tässä mussiikkivideossa juoksoo pitkin mehtiä: http://www.youtube.com/watch?v=lQPy21If6TY Tuas suat yhen koordinaatin lissee, olokoon tuo vaekka I.
Ja kun kerran maenittiin, jotta sarjakuvvoo on silimät ja suut tääteen, niin kaevappa vielä samoentein tietoos, minä vuonna ilimesty Rytkös-Olavin savontama ”Opeliksin Orjalaeva”. Vuosluku oes mallia xxxJ, josta tulloo viiminen kaevattu koordinaatti.
Tulj’ko valamista? Nyt tarviis ennee laettoo numerot kohilleen seoroovaan kuavaan:
N 62° AB.CDE / E 027° FG.HIJ
Tämän kun selevität, ja räkneet vaekka ihan paperille, niin piäset ehtimmään savolaesta kätköö. Ensmäeselle paekalle ehtivälle oes tiijossa kalakukkoo.
Ja laettakee hyvät immeiset purkki takasin paekalleen justiisa siihe mistä sen ottijakkii, niin pyssyy hyvässä tallessa outtamassa seoroovia innokkaeta!