Kätkön piilotuspäivänä oli kaunis sää. GeoGolf pääsi kuvaan.
Lahden Mytäjäisten rautatievarikkoalueen juuret juontuvat
Riihimäki - Pietarin radan rakentamiseen. Tiiliornamentiikalla
koristellun kaarevan veturitallin vanhimmat osat ovat vuodelta
1868. Mytäjäisten varikkomiljöö on arvokas valtakunnallisella
tasolla. Vuonna 2007 varikkoalueen kiinteistöt myytiin
Senaattikiinteistöille, jonka tehtävänä on myydä ne edelleen.
Varikon yllä leijuu näin ollen uhkakuvia, mutta myös
mahdollisuuksia. Rautateiden ympäröimään varikkoalueeseen kuuluvat
veturitallien lisäksi Jarl Ungernin suunnittelema tiilinen
vesitorni (vuokrattu Topparoikka ry.:lle) vuodelta 1957.
Läheisyydestä löytyvät myös vuonna 1900 valmistuneet asuintalo
talousrakennuksineen ja varikon koulurakennus, sekä saunarakennus
Mytäjärven rannalta.
Varikkoalueen ohella Tornatorin rullatehtaan alue ja
pohjoispuolella sijaitseva Mytäjäisten omakotitaloalue sekä
lännessä sijaitseva Sopenkorven teollisuusalue muodostavat
historiallisessa perspektiivissä monikerroksisen ja hyvin
säilyneen, toisiinsa nivoutuvan kokonaisuuden. VR:n toiminta
varikkoalueella loppui lähes kokonaan 1990-luvun alussa. Tämän
jälkeen Ratahallintokeskus on vuokrannut veturitallien pilttuita
erilaisille toimijoille bänditiloista mökinrakennukseen.
Vuokralaisten vaihtuvuus ja yleinen välinpitämättömyys ovat
saattaneet varikkoalueen siivottomaan kuntoon. Varikkoalue onkin
jäänyt piiloon suuren yleisön tietoisuudelta. Kaupunginjohdollakaan
ei ole ollut intressejä alueen kehittämiseen, vaan aluetta on
pidetty lähinnä joutomaana. Museovirasto on kuitenkin tunnustanut
alueen kulttuurihistoriallisen merkityksen. Varikkoalue on
Museoviraston vuonna 1997 ympäristöministeriölle tekemän esityksen
mukaan valtakunnallisesti merkittävien rautatiealueiden joukossa
jonka johdosta alue on suojelukohde.
Varikkoalue elää tällä hetkellä muutosvaiheen kourissa. Varikon
kiinteistöt ovat myynnissä ja ympärilläkin tapahtuu. Sopenkorven
teollisuusalue on pikkuhiljaa hiljentymässä ja Starckjohanin muutto
pois Mytäjäisistä tullee muuttamaan koko alueen käyttöä tulevien
vuosien ja vuosikymmenten aikana. Varikkoalueen tulevaisuutta
suunniteltaessa olisi tärkeää muistaa alueen alkuperäinen
käyttötarkoitus ja sovittaa alueen menneisyys ja tulevaisuus
toimivaksi kokonaisuudeksi. Vanha voi toimia yhteistyössä uuden
kanssa, mutta pelkkä rakennuksen ulkokuorien säilyttäminen ei
kuitenkaan riitä tuomaan esille kohteen kulttuuriperintöä.
Alueen suunnittelu ja kehittäminen kokonaisuutena eri tahojen
intressejä yhdistelemällä on mahdollisuus luoda toimiva
kokonaisuus. Tällainen kokonaisuus antaa puitteet, sekä
taloudellisesti että kulttuurihistoriallisesti tuottoisalle
toiminnalle. Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry. on omalta
osaltaan halunnut tuoda esille, 140 vuotta sitten syntyneen,
varikkoalueen merkitystä nimenomaan rautatiehistoriallisena
perintönä jälkipolville. Topparoikan vuokrattua tiilisen vesitornin
käyttöönsä 1990-luvun alussa lanseerattiin Pietarin radan museon
nimeä kantanut näyttelytila yhdistyksen toimitilojen yhteyteen.
Myös yhdistyksen kunnostama ja ylläpitämä rautatiekalusto antaa
historiallista arvoa varikolle. Topparoikan talkoovoimin
järjestämät yleisötapahtumat, yhdistyksen taltioima esineistö,
kuva- ja kirjallinen materiaali ovat osaltaan saattaneet osin
unohdetun alueen historiaa ja historiallista arvoa lahtelaisten
tietoisuuteen. Lähde: Pro-Varikko lahti Radalle/kiskoille ei
tarvitse mennä!! You don't need to go on the tracks!!!
Kätköalueelle kulku Valtatie 12: sen kautta Väinönkatua
pitkin!!!
Liity "Varikkoalue on säästettävä"- Facebookryhmään tästä