Tampere oli menetetty huhtikuun alussa 1918. Sisällissota alkoi olla hävitty.
Punakaartit, ne mitä oli jäljellä, alkoivat vetäytyä itään.
Pääreitti oli Hämeenlinna – Syrjäntaka – Lammi. Sekin väylä
sulkeutui saksalaisten valloitettua Hämeenlinnan 26.4. Sitten
piti mennä Alvettulan kautta Hauholle ja sieltä Lammin
suuntaan.
Alvettulasta päästiin ohi vasta iltapäivällä 27.4, yön ja
aamupäivän kestäneen tulituksen jälkeen. Saksalaiset miehittivät
Syrjäntaan kylän viimeisten Hämeenlinnasta paenneiden tultua läpi.
Toista reittiä Syrjäntaakse pyrkineet punaiset saapuivat kylän
laitamiin illalla 28.4. Ammunta ja taistelu jatkui seuraavaan
aamuun, jolloin tie avautui ja pysyi auki iltaan saakka. Tämän
jälkeen valkoiset ja saksalaiset onnistuivat sulkemaan reitin ja
punaisten jälkijoukko jäi vangiksi.
Yksi sodan tunnetuimpia taisteluja käytiin Syrjäntaan kylässä
28.–29.4. Taistelu muistetaan verisyytensä takia. Yhteenotto oli
myös saksalaisten kannalta hyvin tappiollinen ja kuuluu niihin
harvoihin, jossa punaiset pakottivat vastustajan perääntymään.
Taistossa kaatui noin 300 punaista, ja saksalaisia kuoli tai katosi
noin 90. Punaisten onnistui edetä taistellen, mikä oli varsin
yllättävää ottaen huomioon siihenastiset hyökkäysyritykset. Hauhon
ja Syrjäntaan taistelussa kaatuneiden punaisten keski-ikä oli alle
25 vuotta. He olivat suureksi osaksi Lempäälän rintamalla olleita
joukkoja, jotka olivat pääosin kotoisin Etelä-Hämeestä.
Muutama tuhat punaista asemiestä ja -naista sekä suuri
pakolaiskolonna jatkoi 28. huhtikuuta pakenemistaan Hauholta kohti
Lahtea. Ensimmäisiin taisteluihin he joutuivat melkein heti.
Vastassa oli kuitenkin vain saksalainen polkupyöräkomppania ja
muutama sata valkokaartilaista, jotka joutuivat pakenemaan nopeasti
ylivoiman edessä. Matka jatkui taas hiukan, mutta seuraava kahakka
käytiin jo Kokkilassa. Siellä odotti edellistä vahvempi
saksalaisosasto, mutta sekin oli voimaton punaisten vyöryn
edessä.
Saksalaiset ryhmittyivät Tuulokseen pieneen Syrjäntaan kylään.
Punaiset saapuivat kylän liepeille illansuussa. Tykit suunnattiin
heti kohti kylää ja pommitus jatkui koko illan ja yön. Ennen aamun
sarastusta, aamukolmelta, punaiset aloittivat rynnäkön. Tykit
tuotiin lähemmäksi ja kiivas tulitus sytytti monta taloa
ilmiliekkeihin. Saksalaiset joutuivat perääntymään.
Joukkojen komentaja Rüdiger von der Goltz kirjoitti sodan
jälkeen: "Yhä uudelleen yrittivät epätoivoiset punaiset ulvoen kuin
tiikerit murtautua etelään. Naisia housut jalassa etummaisissa
riveissä, paljon venäläisiä univormuja. Asema oli äärimmäisen
vakava. Näin tuimasti lienevät tuskin ranskalaisetkaan hyökänneet
kuin nämä raakalaisuuden uuden evankeliumin kiihkomieliset
kannattajat."
Aamukymmeneltä punaiset olivat vallanneet kylän. Syrjäntaan
taistelu oli yksi sisällissodan kiivaimmista ja sen jäljiltä
hämäläisestä pikkukylästä oli jäljellä savuavat rauniot. Vain
muutama rakennus säilyi palamatta. Teiden varsilla, pelloilla ja
ojissa lojui kuolleita ihmisiä ja hevosten raatoja.
Se taistelu jäi punaisten viimeiseksi voitoksi.
Kentälle jääneiden punaisten ruumiit koottiin joukkohautaan.
Vuonna 1967 pystytetyn muistokiven mukaan siinä lepää 87 vainajaa.
Hauta on risteyksessä, johon Kokkilasta tuleva tie päättyy ja josta
kolme muuta tietä alkaa. Samaan risteykseen siirrettiin sodan
jälkeen riihi, joka on yksi harvoista Syrjäntaan kylän säilyneistä
rakennuksista. Riihen hirret ovat täynnä luoteja.
Syrjäntaan läpi murtautunut joukko pääsi Lammin ohi, kun kylää
miehittäneet saksalaiset joukot vetäytyivät. Tie jatkui Koskelle ja
siitä itään päin. Silloin alkoi sekä valkoisia että saksalaisia
olla kaikkien mahdollisten pakoteiden varrella ja lopullinen
antautuminen alkoi 2.5. aamulla. Iltaan mennessä ei suurempia
punaisia aseellisia ryhmiä ollut enää tavattavissa ja sota päättyi
Etelä-Hämeessä.
Geokätkö on piilotettu 90 vuotta Syrjäntaan taistelun
jälkeen.
This geocache is near the grave of 87 Reds who fell in the
battle of Syrjäntaka at the end of the Finnish Civil War.
Osoite: Ojatie 50, Tuulos
Jos käytät Internet Explorer'ia, tulosta
kätkökuvaus vaakasivulle tai käytä Print PDF -linkkejä.
Lähteitä, lisätietoja:
Aapo Roselius: Amatöörien sota
Pekka Elomaa, Jouni K. Kemppainen: Paha maisema
Punaiset
muistomerkit
Suomi 80
Tutustu myös näihin geokätköihin:
The Battle of Syrjäntaka
Juho Kustaa Pietilän surma
Valkeakosken naiskomppania 1918
Suosikkikätkö