Pikkutori, eli alunperin Hevostori ilmestyi Hämeenlinnan
asemakaavaan vuoden 1826 laajennuksessa.Se syntyi Saaristen
virkatalon paikalle kun kaupungin asemakaavaa jatkettiin kaupungin
palon jälkeen, ja keskimmäinen kortteli jätettiin rakentamatta.
Pikkutori-nimitys oli käytössä vuoden 1831 asemakaavasta alkaen.
Aluksi tori lienee ollut luonnontilainen kenttä, jolle hevoset
voitiin jättää kaupunkiin tultaessa ja jossa hevos- ja
eläinmarkkinat pidettiin. Pormestarin ehdotuksesta hevosmarkkinat
siirrettiin 1835 Poltinaholle.
Jo 1759 annetun määräyksen mukaan tuli kaikki kaupunkeihin
tuotava tavara tullata erityisissä tullihuoneissa. Hämeenlinnan
läntinen tullitupa oli rakennettu heti kaupungin siirron
tapahduttua Pikkutorin paikkeille. Vuonna 1808 pikkutullin kannosta
luovuttiin ja rauhan jälkeen venäläiset ottivat tullihuoneet
haltuunsa käyttäen niitä vahtihuoneina. Kenraalikuvernööri
Zakrevski antoi 1825 määräyksen rakentaa kaikkien
varuskuntakaupunkien sisääntuloteille varsinaiset vahtihuoneet
laskupuomeineen. Näin tehtiin myös Hämeenlinnassa.Tullitupaa ja
puomia tarvittiin tämänkin jälkeen tietullien keruuseen ja
kaupunkiin saapuvan liikenteen valvontaan.
Torilla nykyisin sijaitseva rakennus on entinen ortodoksinen
sotilaskirkko,joka ehti olla täydessä loistossaan vuodesta 1900
vuoteen 1923, kunnes sen korkea torni ja kupolit kaadettiin köysien
avulla.
Rakennuksessa toimi tuhotyön jälkeen vuodesta 1924 aina vuoteen
1983 asti kirjasto ja maakunta-arkisto. Vuodesta 1984 se on ollut
Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen käytössä.