Matkailukätkö Multi-cache

Matkailu avartaa ja geokätköilyreissu väljentää näkemyksiä kaksin verroin

Tämä kätkö vie sinut pienelle retkelle Kanta-Hämeen matkailunähtävyyksille. Matkaa kertyy kolmisenkymmentä kilometriä. Aikaa kuluu vähintään puolitoista tuntia - mutta katsottavaa on vaikka koko päiväksi. Jemman työnimi oli "Autoilukätkö", mutta se olisi ollut liian suppea, matkaa voi tietenkin tehdä muillakin kulkuneuvoilla. Polkupyörän ja mopon nopeus on ihanteelinen maisemien ihailuun. Työnimi kyllä vaikutti kätkön suunnitteluun. Reissu alkaa Hämeen linnalta.

Hämeen linna

Linna kuuluu Suomen keskiaikaisiin valtakunnanlinnoihin. Se perustettiin oletettavasti Birger Jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen 1200-luvun lopulla. Keskiajan kuluessa leirilinnasta rakennettiin asuinlinna linnanpäällikön käyttöön. 1700-luvulla linna korotettiin kolmikerroksiseksi ja ympäröitiin kehämuurirakennuksilla. Ulkoasua hallitsee punatiilen käyttö. Hämeen linna toimi vankilana vuosina 1837-1972. Kun linnan vankilakäytöstä vähitellen luovuttiin, valtio aloitti siellä vuonna 1953 tutkimus- ja restaurointityöt, jotka saatiin päätökseen vuonna 1988.

Hämeen linna ympäristöineen on ainutlaatuinen kulttuuri- ja rakennushistoriallinen kokonaisuus, johon kuuluvat linnan ja kantakaupungin välinen puistovyöhyke sekä linnan kasarmialue. Linnan lähistöllä ovat Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo Hismus, Vankilamuseo ja Tykistömuseo. Linna on kesällä 2007 avoinna 1.6.-14.8. klo 10-18 joka päivä, muina vuodenaikoina arkisin 10-16 ja viikonloppuisin 11-16.

Ennen matkaanlähtöä on mukava vähän jaloitella. Kierrä linnan ympäri ja tsekkaa vallihaudan ylittävät sillat. Betonisiltojen lukumäärä on A, puusiltojen luku vähennettynä kolmella on B ja kivisiltojen määrä C. Ajoneuvoon nouse, matkan suunta kohti Aulangon puistometsään.

Aulanko

Aulanko on Suomen keskuspuisto ja osa ensimmäistä kansallista kaupunkipuistoa. Aulangon loistoaika alkoi kun eversti Hugo Standertskjöld (1844-1931) osti vuonna 1883 silloisen Karlbergin tilan ja sitä ympäröivät maat. Venäjällä asetehtailijana omaisuutensa luonut Standertskjöld suunnitteli Aulangolle upean kartano- ja puistokokonaisuuden, jonka vertaista ei Suomessa ollut. Aulangon maine kiiri kauas - tultiinhan puistoa ihailemaan aina Etelä-Euroopasta asti.

Karlbergin kartanon päärakennus rakennettiin uudestaan ranskalaisen barokin vaikuttein ja puistoon istutettiin, kukkia, palmuja ja kaktuksia. Suihkulähteitä ja kasvihuoneita pystytettiin, Vanajaveden ranta kunnostettiin ja sinne istutettiin yli 3 kilometrin matkalle hopeapajuja.

Hugo Standertskjöld rakennutti Aulangonvuorelle uusia ajoteitä, leveitä kävelyteitä ja polkuja. Metsää harvennettiin, louhikkoisesta maastosta kaivettiin kiviä käsivoimin ja kahta lampea varten maata ruopattiin noin satatuhatta kuutiota. Metsälampeen ja Joutsenlampeen tuotiin vesilintuja, muun muassa harvinaisia mustia joutsenia. Puiston eri puolille rakennettiin useita huvimajoja, komea graniittilinna ja karhuluola. Vuonna 1906 valmistui Aulangonvuorelle näkötorni.

Huvimajoja on puistometsän alueella jäljellä enää kaksi - Metsälammen rannalla sijaitseva Ruusulaakson paviljonki ja Onnentemppeli. Standertskjöld selitti temppelin nimeen ja sijaintiin kivisellä kummulla liittyvää symboliikkaa näin: "Onneen ei kuljeta joka miehen vaellettavia valtateitä, eikä matka sinne ole helppo, vaan jokaisen on omia teitään, vaivojansa säästämättä sinne pyrittävä." Puistometsän rengastiellä on ajaminen sallittua kello 8-23.

Laske, montako tornia on Ruusulaakson paviljongissa, saat luvun G. Kun vähennät Onnentemppelien ikkuna-aukkojen määrästä valehtelijan luvun on tuloksena D. Jatka pohjoiseen halki kauniiden maisemien Aulangontietä 3053.

Rahkoilan risteyksestä pääsee Tyrväntöön ja Pälkäneen kautta Tampereelle. Takaisin Hämeenlinnaan ei ole paljon matkaa ja I on vain puolet siitä.

Pyhän Ristin kirkko

Seuraava tutustumiskohde on Hattulan Pyhän Ristin kirkko, joka on Hämeen vanhin kirkko. Se on ollut suosittu pyhiinvaelluskohde keskiajalla, tunnettu myös maamme rajojen ulkopuolella. Se on tehty 1300-1400-luvun vaihteessa. Kirkkorakennus on tiilestä. Kirkko edustaa täysgotiikkaa ja on rakenteeltaan kolmilaivainen hallikirkko. Runkohuoneeseen liittyvät pohjoissivussa sakaristo ja asehuone etelässä. Asehuoneen osittain harmaakiviset seinät ovat peräisin 1500-luvulta. Kirkkosalin seiniä peittävät Suomen laajimmat ja alkuperäisimmät seinämaalaukset vuosilta 1514-1516. Maalaukset on tehty al secco-menetelmällä. Ne kuvaavat Raamatun tapahtumia ja pyhimyskertomuksia. Kirkon holvissa on keskeisellä paikalla kuvattu Pyhän Ristin legenda, kirkkohan on omistettu Pyhälle Ristille. Kaikkiaan kirkossa on 180 kertomusta.

Kellotapuli on vuodelta 1813. Kellot ovat peräisin Karjalasta, Vuokselan kirkosta. Kirkossa on nelisenkymmentä puuveistosta. Vanhimmat ovat 'Liedon mestarin' veistämiä 1300-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Kuoriosassa oleva krusifiksi ja Hattulan Madonna ovat hänen tunnetuimpia töitään. Kirkossa on myös keskiaikainen puinen kastemalja. Saarnaspulpetti vuodelta 1550 on maamme vanhin. Kirkossa on myös toinen, 1600-luvulta peräisin oleva saarnastuoli. Ehtoollista kuvaava alttaritaulu on Nils Schillmarckin maalaama. Kirkko on avoinna 15.5.-15.8.2007 päivittäin kello 11-17.

Kirkkotarhassa on vain muutama hauta. Majuri K.M. Rotkirch lepää siellä vaimoineen. Vähennä majurin synnyinvuodesta 1769, saat numeron E. Lääninrovasti Gustav Lindeqvistin synnyinvuosi vähennettynä 1785:llä on H. Suuntaa Hattulan keskustan eli Parolan kautta Panssarimuseolle.

Panssarimuseo

Panssarimuseo on sotahistoriallinen erikoismuseo, jonka päätehtävä on kerätä, tallentaa, entisöidä, tutkia ja esitellä suomalaisten panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen historiaa. Lisäksi keskeisenä teemana on kertoa panssarijoukkojen ja niiden kaluston teknisestä kehityksestä ja käytöstä itsenäisen Suomen puolustusvoimissa, alkaen ensimmäisistä vuonna 1919 hankituista Renault F.T. Modèle 1917 -panssarivaunuista.

Panssarimuseo on myös kunnianosoitus suomalaiselle sotilaalle. Se on historiallinen kuvaus suomalaisten panssarijoukkojen - erityisesti sodanaikaisen Panssaridivisioonan - osaamisesta ja menestyksestä viime sotiemme ylivoimaista vastustajaa vastaan käydyistä taisteluista.

Museossa on esillä yli 50 panssarivaunua ja n. 30 panssarintorjunta-asetta sekä panssarijuna. Museon kokoelmissa on useita maailmanluokan harvinaisuuksia kuten venäläiset T-28 ja T-50 sekä täysin alkuperäiskuntoinen saksalainen Sturmgeschütz III Ausführung G. Museo on auki 1.5.-30.9 päivittäin kello 10-18, 1.10.-31.10. viikonloppuisin 10-17, tilauksesta muinakin aikoina.

Museon portissa on kypäriä ja nuolia. Kypärien lukumäärä on F ja nuolten J.

Kätkön koordinaatit ovat:

Lähesty kätköä pohjoisesta. Jos paikalla on vilkasta toimintaa, varo paljastamasta purkkia jästeille. Kätkö ei ole etsittävissä kesällä 2007 seuraavina päivinä: 14.7, 11.-12.8, 18.-19.8, 24.-26.8, 8.9, 29.9 ja 6.-7.10. Varo myös pudottamasta rasiaa. Matkailukätkön vaihtotavaroiksi toivotaan pikkuautoja ja muita kulkuneuvoja. Matkalaiset ja geokolikot ovat tietenkin tervetulleita.

Vaikka kätkön sijainti ei luultavasti selviä googlaamalla, on tässä Geochecker koordinaattien tarkistamiseksi. Jos ei reissun päällä ole mahdollista käyttää Geocheckeria, laske yhteen numerot A:sta J:hin ja taas summaksi saadun luvun numerot yhteen jne. kunnes tuloksena on yksi numero. Tämän numeron pitää olla 2.

Sivulla olevan kuvan vuoksi saattaa tulostettaessa rivien loppuja jäädä pois. Tulosta vaakasivulle tai käytä Print PDF -linkkejä.

This cache "Matkailukätkö" aka "Tourist cache" is an offset cache in Hämeenlinna and Hattula. The journey is about 30 km long and takes at least 1,5 hours. It goes from the Häme castle to Aulanko, the old Hattula church and the Parola Armour Museum.

Cache description is only in Finnish. Please email me if you are coming to Hattula and want to search the cache, I send english translation.