Selkäsarvi sijaitsee Perämeren kansallispuistossa lähellä Ruotsin rajaa 21 kilometriä Kemin keskustasta. Selkäsarven saareen muodostui 1800-luvun alussa kalastajakylä, kun hailuotolaiset kalastajat joutuivat siirtymään Ruotsin puolelle jääneiltä Malörenin seudun kalavesiltä Selkäsarveen ja sen lähisaarille. Perämeren kalastushistoriassa kukoistuskausia olivat 1850-luvun suuret nälkävuodet, jolloin kalastajakylässä oli enimmillään 300 asukasta sekä 1930-luvun pula-aika. Huonoina aikoina silakan pyynti oli erityisen runsasta. 1950-luvulta lähtien ammattikalastus keskittyi lohenpyyntiin. Saaren rakennuskanta oli runsaimmillaan 1800-luvun lopulla. Kalastajat rakensivat saarille runsaasti asumuksia, kalamajoja sekä suolaushuoneita eli lasmarkkeja sekä saunoja. Vanhimmat hirsiset rakennukset tehtiin saareen uitetuista tukeista, jotka veistettiin paikan päällä. Lähde: Päivi Haapasaari, Silakanpyytäjiä ja lohitalonpoikia - kalastusperinnettä Perämeren kansallispuistossa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, Sarja A:19, Vantaa 1994.
Nykyään saaressa on retkeilijöitä varten retkisatama veneilijöille, grillikota, telttailualue sekä kaksi vuokratupaa ja yksi autiotupa. Liiku luonnossa luonnon omilla ehdoilla, älä poikkea merkityiltä poluilta. Lisää aiheesta https://www.luontoon.fi/retkeilynabc/ymparistovinkit/liikkuminen.