Neiti sulkasato
Syyskuun ilta katsoi silmistäsi,
olit marmorin uni. Hiuksissasi
usvaa yön kaitsemilta niityiltä.
Huulillasi särkynyt hymni
joka ei koskaan soi meille.
Tiedätkö: kun esirippu laskeutuu
sulkasatoisessa oopperassa,
yksin yön tuuli selaa nuottilehtiä
lattialla.
Sen libretto on tra- la- la- italiaa,
mutta minun sielu savuaa synkkänä
kuin kaikki Saturnalian tervapadat.
Illan liitu piirsi rajan katuun.
Sen yli jos käy saa suunsa tuhkaa
täyteen:
olit syntynyt papin rouvaksi.
Lupaan, en häiritse pappilan rauhaa,
pakana,
provasti näkyy istuvan kiikkustuolissa
Uutta Suomea lukien.
- Arto Melleri
HUOM!!! KÄTKÖSSÄ OLEVA LEIMASIN ON LODJAAJIA VARTEN, SE EI OLE VAIHTOTAVARA