MOIKKA, minä olen Rökömölli !
On kulunut 11 vuotta siitä kun tapasin jättiläisen Nuuksiossa ( Jättiläisen lapanen). Tuolloin hän vietti siellä niin railakasta poikamieselämää että välillä oli aamuisin sukat ja lapaset hukassa. Eräänä kauniina kevätaamuna kamppeitaan etsiskellessä jättiläinen löysi polun varrelta metsään pudonneen kännyn. Sitä räplätessä sormi osui vahingossa "Giant Bluff dating"-nappulaan ja menemättä tarkemmin yksityiskohtiin, siihen loppui rellestämiset.
Tapahtuman sivuvaikutuksena ja jälkiseuraamuksena pian metsässä suorastaan vilisi pikkujättiläisiä. Koska kumpikaan ei ollut mikään mielikuvitusjättiläinen, niin nimien keksiminen tuotti päänvaivaa. Eräänä päivänä he kuulivat parin ohitse patikoivan retkeiljän puhuvan mörököllistä ja siitäpä tulikin ensimmäisen jälkeläisen nimi.
Kuten helposti voi päätellä, seuraavien nimet he sitten keksivät ihan itse.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
It has been 11 years since I met a giant ( Jättiläisen lapanen) in Nuuksio national park. At that time he was a bachelor and sometimes in the mornings socks and mittens were lost. One beautiful spring morning, when he was looking for his stuff, the giant found a mobile phone down the path. He picked it up and one of his fingers hit accidentally a "Giant Bluff dating"-push button. Without going into details, as a side-effect of the event, the little giants soon bustled in the forest. Since neither was a giant of imagination, inventing the names produced a headache. One day they heard a couple of hikers talking about "Mörökölli" and that was the name of their first offspring. As you can easily conclude, the names of the next children they invented themselves.