Mannerheim-ristin ritari Carl-Birger Kvikantin muistolaatta sijaitsi ennen tällä alueella olleen rakennuksen seinässä. Nykyisin muistolaatta on Kaarlelan kotiseutuyhdistyksen hallussa.
Talvisodan aikana ylipäällikkö Mannerheim päätti, että sotilaiden palkitsemiseksi oli perustettava kunniamerkki, jonka myöntämiseen ei vaikuttaisi sotilasarvo vaan sodassa tehdyt teot: "Erinomaisen urheuden, taistellen saavutettujen erittäin tärkeitten tulosten tai erikoisen ansiokkaasti johdettujen sotatoimien palkitsemiseksi voidaan Suomen puolustusvoimien sotilas hänen sotilasarvostaan riippumatta nimittää joko 1. tai 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi."
Kapteeni Carl-Birger Valdemar Kvikant
Ritari nro 132 päivämäärällä 26.06.1944.
Ritariksi nimitys tapahtui kaatumisen jälkeen.
Nimitysesitys
Kapteeni Kvikant johti rynnäkkötykkikomppaniaansa erittäin tarmokkaasti ja esimerkillisellä rohkeudella vastahyökkäyksessä Kuuterselän kylään. Komppania eteni vastustamattomasti tuhoten osaksi ampumalla, osaksi päälle ajaen kaiken, mitä sen edessä oli. Ainakin 13 panssarivaunua, 3 rynnäkkötykkiä ja n. 15 panssaritorjuntatykkiä on laskettava komppanian voittotilille. Komentovaunun tuhouduttua nousi kapteeni Kvikant ollen vielä kuuro vaunussa tapahtuneen kovan tärähdyksen jälkeen lähimpään vaunuun jatkaen taistelua siksi, kunnes annettu tehtävä oli suoritettu. Kahta päivää myöhemmin johti kapteeni Kvikant jälleen tarmokkaasti osastoaan taistelussa, kunnes hänet vaikeasti haavoittuneena oli kuljetettava sidottavaksi.
Nimitysesityksessä kuvattu taistelu nähdään myös Åke Lindmannin ohjaamassa elokuvassa "Tali-Ihantala 1944", jossa kapteeni Kvikantia esittää Mikko Bradenberg.
Taustatietoa
Carl-Birger Kvikant syntyi Kokkolassa 30.6.1912. Hän oli ammatiltaan lehtori, ja oli valmistunut ylioppilaaksi Kokkolan ruotsalaisesta lukiosta. Asepalveluksensa hän suoritti vuonna 1932 Vaasassa, KTR 4:ssä. Talvisodassa hän palveli RaskPsto 1:ssä, joka taisteli mm. Summassa. Patteriston miehistä suurin osa oli kokkolalaisia. Jatkosodan alun hän palveli RaskPsto 16:sta, josta hän siirtyi Rynnäkkötykkipataljoonaan kehittämään rynnäkkötykkiasettamme. 16.6.1944 Vahvennetun Jääkäripataljoona 2:n hyökkäykseenlähtövaiheessa Perkjärvellä kapteeni Kvikant sai rynnäkkötykkivaununsa ulkopuolella seistessään sirpalevamman päähänsä, johon hän menehtyi seuraavana päivänä.
Carl-Birger Kvikant on haudattu Kokkolaan Kaarlelan sankarihautaan.
Lähteet:
Seppo Porvali; Marskin ritarien taistelut
Jukka Kolppanen; Keskipohjalaiset Mannerheim-ristin ritarit
Mannerheim-ristin ritarien säätiö