Jo aivan pienenä tilliäisenä Enoni nappasi minut pyörän tarakalle ja päätti opettaa onkimisen salat. Ensimmäisenä kuitenkin ajettiin muutaman sadan metrin päässä olevaan Konttisen Kyläkauppaan josta sain ensin valita itselleni onkiretken eväät. No,arvata saattaa, pieni tyttönen sieltä ensimmäisenä karkkipussin itselleen halusi. Kalaretket olivat mukavia rauhallisa hetkiä Enon kanssa, kalaakin saimme jotka mummolassa sitten voissa paistettiin ja nautiskeltiin porukalla. Kun aika kului Enoni osti mopon ja samat reissut jatkuivat mopon tarakalla. Myöhemmin kaksoisveljeni reissasivat enoni kanssa samoja kalaretkiä ja lopulta mopoja oli ja kaksin kappalein. Ihanan lapsuuden olen saanut elää.