Rajakallio (Råberget.), toiselta nimeltään Tiistinkallio, on vanha kylänrajan paikka ja Matinkylän korkein kohta 34,3 metriä merenpinnasta. Kallio oli saarena jääkauden jälkeen Itämerta edeltäneessä Litorinameressä. Sen luoteiskolkassa kätköpurkin lähistöllä on pirunpelto eli muinaisrantaan kasaantuneita, veden ja jään hiomia kiviä. Pyöristyneitä, melko samankokoisia kiviä on useiden aarien laajuudelta. Kohde on yksi Espoon hienoimpia muinaisrantamuotoja, vaikka melko vahingoittunut. Pyörätie leikkaa kivikon länsireunaa. 1970-luvun alussa Matinkylä-seura ehdotti uimahallia kallioon. Asiaa tutkittiin, mutta se ei edennyt pidemmälle.
Nykyään Rajakallion alue on valitettavan roskaantunut, kaikenlaista löytyy tupakantumpeista toimistotuoleihin. Mitä tälläiset edes tekevät metsässä? Kätkön välitön ympäristö on nykyään huomattavasti paremmassa kunnossa, suurkiitos kaikille siivoukseen osallistuneille! Kerättävää silti riittää vielä, joten napatkaa purkilta lähtiessä mukaan roska tai pari. Erityisesti jos lähestyy piiloa "haastavampaa" reittiä metsän halki kaakon suunnasta voi matkan varrelta vieläkin hyvin bongata tyhjiä makkarapaketteja ja karkkipapereita, jotka varmasti mielellään muuttaisivat roskikseen asumaan (vink vink). Pienillä teoilla saa aikaan ison muutoksen. :)
HUOM! Pirunpellon kiviin ei ole tarpeen koskea.
Lokikirja on hyvin pieni, joten kirjoittakaahan siihen mikro-kokoisilla kirjaimilla. Seuraavan kätköilijän hommaa helpottaa jos loggauksen jälkeen lokin laittaa purkin kanteen eikä työnnä syvälle koloonsa. Kätkössä ei ole kynää.
Lähteet: https://docplayer.fi/512129-Espoon-arvokkaat-geologiset-kohteet-2006.html 7.8.2018