Franz Lehár (30. huhtikuuta 1870 Komárom, Itävalta-Unkari – 24. lokakuuta 1948 Bad Ischl, Itävalta) oli itävaltalais-unkarilainen säveltäjä, joka on erityisen tunnettu opereteistaan, etenkin Die Lustige Witwe, (Iloinen leski). Muista teoksista muistetaan valssi Kultaa ja hopeaa (Gold und Silber). Vuodesta 1899 lähtien hän asui Wienissä.
Straussin työn jatkaja
Franz Léhar (1870—1948) oli tšekkiläis-unkarilainen sotilassoittokunnan johtajan poika, joka opiskeli Prahan konservatoriossa Foersterin, Fibichin ja Dvořákin johdolla ja kierteli omien soittajistojensa kanssa Habsburgien maita, kunnes hän päätyi Wieniin. Léharista tuli Straussin manttelinperijä, joka kykeni pitämään lajin hengissä myös ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Léhar sävelsi lähes 40 operettia ja muutaman oopperan, joista tosin jotkut ovat keskeneräisiä ja eräs on operetin muokkaus. Ehdottomien operettiklassikoiden Iloisen lesken ja Luxemburgin kreivin ohella Léhar loi sellaiset eksoottiset, jo vakavampaa oopperaa lähestyvät teokset kuin Hymyn maa ja Giuditta.
Iloinen leski
Die lustige Witwe (Iloinen leski, 1905) on Lepakon ohella suosituin wieniläisoperetti, 1900-luvun eniten esitetty operetti. Iloinen leski on musiikillisesti täysipainoinen teos, jossa on tartuttu hanakasti ajankohdan moraalisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Se käynnisti samalla massakulttuurin vyöryn sekä edelsi elokuvan ja musikaalin myöhempää jättimenestystä. Tanssikimarassa kylpevän operetin eroottisuus ja poliittisuus koettiin rohkeaksi ja vaaralliseksi. Musiikki ja libretto ovat täynnä lemmekästä seikkailevuutta ja sukupuolimoraalilla leikittelyä. Operetin melodiat kiemurtelevat toiveissa, kaipauksessa, halussa, intohimossa, syleilyissä ja suudelmissa.
Teoksessa ovat vastakkain ajan eroottinen liberalismi ja konservatiivinen avioliittomoraali. Operetti käy keskustelua naisen ääni- ja lesken perintöoikeudesta. Libreton herkulliset, pontevedrolaista isänmaallisuutta pakonomaisena velvollisuutena käsittelevät dialogit saavuttivat vastakaikua sivistyneistössä, joka oli kyllästynyt keisari Franz Joosefin ylipitkään sekä älyllisesti pysähtyneeseen, kaiken edistyksen estävään hallituskauteen.
Teoksen keskeinen sisältö on siinä, että miehen tärkein oikeus on vapaus, vaikka rikas ja kaunis leskirouva vokottelisikin. Toisaalta aviorouvan kunniallisuus ei estä romanssia, kuten käy Valenciennen tapauksessa operetissa. Iloinen leski tapahtuu Pariisissa. Rikkaan pontecedrolaisen lesken Hanna Glawarin rahat on saatava köyhtyneeseen maahansa lähetystösihteeri Danilon avulla, jonka on päästävä naimisiin Hannan kanssa, mikä lopulta onnistuukin.
Operetin kenties kuuluisin numero on Vilja-laulu "Vilja, o Vilja". Muita numeroita ovat Hannan "Bitte, meine Herr'n" (Anteeksi hyvät herrat), Danilon "Da geh' ich zu Maxim" (Kun menen Maximiin) sekä päätöksen valssi "Lippen schweigen" (Huulet vaikenevat).
Lähde: Wikipedia
Joissakin tämän sarjan kätköistä on osakoordinaatteja bonuskätkölle (GC7VEB7). Ota lisäksi talteen erillinen numero (joka on vain joissakin sarjan kätköistä), tarvitset sitä tuon bonuskätkön aukaisuun.
Klikkaa ensin tästä
Klikkaa vasta sitten tästä
