Lentävä kalakukko
Junnailijan pilli ilimoo jo viilsi, ilimoo jo viilsi. Raotakylykikukko kiskoloilla kiilsi, Lentävä Kalakukko! Kaekki sinne juoksi, kuin mottimehtään, kuin mottimehtään. Eipähän se toki jättännä kettään, Lentävä Kalakukko!
Pyörät ne lauloivat: "Kuopijoon käy tie!" Kiskottii kirskuivat: "Tervehykset vie!" Tunnelma olj siellä lupsakka heti, lupsakka heti! Savonmuahan oekeet immeiset veti Lentävä Kalakukko!
Juttu siinä luisti, naurukin eli - naurukin eli. Kiskoloella lenti siivetön peli, Lentävä Kalakukko! Evväitäkkii syötii, rakkaas se iti - rakkaas se iti. Murheet sekä ilot matkassa piti, Lentävä Kalakukko!
Pyörät ne laaloivat: "Kuopijoon käy tie!" Kiskottii kirskuivat: "Tervehykset vie!" Unjkin siinä pijan kuorsaasta punnoo - kuorsaasta punnoo, Kiekuven kun kiskoo raskasta junnoo Lentävä Kalakukko!
Korttiakin lyötii, huastettiin jutut - huastettiin jutut. Se on paekka, miss' on vieraat ja tutut, Lentävä Kalakukko! Pyöree puukin siinnäe vaehto jo kättä - vaehto jo kättä. Rattoo pitki paenu voan väsymättä Lentävä Kalakukko!
Pyörät ne lauloivat: "Kuopijoon käy tie!" Kiskottii kirskuivat: "Tervehykset vie!" Immeisten kun moahan immeiset tuopi - immeiset tuopi, Uamusella vettä Kallasta juopi Lentävä Kalakukko!
Riihimäk ja Lahti, Kouvola, Mikkelj - Kouvola, Mikkelj. Siipilöissä loestaa raota ja nikkelj, Lentävä Kalakukko! Kuopijossa ollaan, purkavus alkaa - purkavus alkaa. Asemalla oekoo väsynyttä jalkaa Lentävä Kalakukko!
Pyörät ne lauloivat: "Kuopijoon käy tie!" Kiskottii kirskuivat: "Tervehykset vie!" Mittee mahtu reissuun, vaikee on vannoo - vaikee on vannoo. Yks vaen tietäsj, mutta kehtoo ei sannoo, Lentävä Kalakukko!
Kuopion rautatieasema
Kuopion rautatieasema (lyh. Kuo) on rautatieliikennepaikka Kuopion keskustan pohjoislaidassa, noin 400 metrin päässä Kuopion torilta osoitteessa Asemakatu 1. Sen pohjoispuolella sijaitsee linja-autoasema. Aseman etäisyys Helsingin päärautatieasemalta on 464,6 ratakilometriä. Eteläänpäin mentäessä seuraava henkilöliikennepaikka on Suonenjoki ja pohjoisessa Siilinjärvi. Asemalla on kolme raidetta, ja käytettävä raide riippuu aina junavuorosta, kuljettiin kumpaan suuntaan hyvänsä.
Nykyinen asemarakennus on valmistunut vuonna 1934 ja sen ovat suunnitelleet Jarl Ungern ja Thure Hellström. Edellinen asema oli nykyistä idempänä, lähellä ratapihaa.
Historiaa
Kuopion asema oli alkuaikoinaan Savon radan pohjoinen pääteasema. Ensimmäinen juna saapui kaupunkiin 2. heinäkuuta 1888, ja viralliset avajaiset pidettiin 1. lokakuuta 1889. Kuopioon rakennettiin II luokan asemarakennus, ja asema-alueelta rakennettiin satamarata Maljalahteen Kallaveden rantaan. Rataa ja asema-aluetta rakennettaessa niiden alle jäi useita Kuopion vuoden 1860 asemakaavaan piirrettyjä asuintontteja, mikä esti kaupungin laajenemisen pohjoisen suuntaan yli puolen vuosisadan ajan. Asema-alueelle rakennettiin myös kaksipaikkainen veturitalli, jota laajennettiin lopulta 15-paikkaiseksi. Veturitalliin on rakennettu myös kaksi kahdeksankulmaista vesitornia. Kuopioon sijoitettiin lisäksi veturikonepaja, joka oli toiminnassa vuoteen 2002 saakka. Ratapihan länsipuolelta rakennettiin pistoraide Haapaniemeen, jonne sijoittuivat 1910- ja 1920-luvuilla rullatehdas, saha, mylly ja öljysäiliötä.
Savon rataa jatkettiin Kuopiosta pohjoiseen 1900-luvun vaihteessa, ja Kuopion ja Iisalmen välinen rataosa avattiin väliaikaiselle liikenteelle vuonna 1901. Kuopion alkuperäinen rautatieasema sijaitsi hankalassa paikassa, sillä kaupunkiin saapunut matkustaja joutui kulkemaan yli puoli kilometriä ratavallin pohjoispuolella ennen keskustaan johtanutta alikäytävää. Kuopion asema-alueen uudistaminen aloitettiin 1920-luvulla, mihin liittyi muun muassa matkustaja-aseman siirtäminen noin 900 metriä lännemmäksi ja radan eteläpuolelle. Vuonna 1926 puhkaistiin Puijonkadun alikulku ja vanha Maaherrankadun alikulku uusittiin vuonna 1930. Uuden asemarakennuksen valmistuttua vanha asema jäi tavaraliikenteen käyttöön.
Kuopion aseman itäpuolelta rakennettiin kolmen kilometrin pituinen sivuraide Kelloniemeen vuonna 1967. Henkilöaseman alikulkukäytävää jatkettiin 1980-luvulla radan pohjoispuolelle, jolloin saatiin suora yhteys rautatieasemalta linja-autoasemalle. Kuopion asemarakennus siirtyi VR-Yhtymälle vuonna 1995. Museovirasto on luokitellut nykyisen henkilöaseman ja vanhan aseman alueet valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.
Lähde: Wikipedia
Aseman Kukko
Kuopion rautatieasemaa koristaa Kukko-höyryveturi. Höyryveturi on Saksassa vuonna 1924 valmistunut veturi, jota on käytetty ratapihoilla vaihtoveturina. Se oli varsinainen voimanpesä, joka pisti kampoihin sen ajan dieselvetureillekin. Valtionrautatiet lahjoitti Kukko-veturin 752 vuonna 1982 200 vuotta täyttävälle Kuopiolle muistoksi rautatien tulosta Savoon.
Boguspiste on rautatieaseman laiturilla, sieltä ei löydy mitään, ellet ole junaan lähdössä tai odota jotakuta. RAITEILLA EI SITTEN HORTOILLA!