HALLANPESÄ
Hallanpesällä tarkoitetaan yleensä suota, josta kylmän ajatellaan tulevan tuhoretkilleen.
Päinvastoin ajatteleviakin löytyy. Vaaran laelta harvemmin löytyy suota, sen sijaan alavammilla mailla löytyy laajoja suoalueita. Onko suo Hallanpesä sijaintinsa vuoksi, vai miksi suhde suohon tuntuu toisinaan olevan kahtia jakautunut??
Suota on ajateltu perinteisesti hallanpesänä ja maanviljelijän vihollisena. Näin ajatteleville suo on arvokas vasta, kun se on kuivattu. Sanonnasta "Suo, kuokka ja Jussi" heijastuu tällainen ajattelu.
Suurina nälkävuosina, kun halla vei muualta viljan, soiden keskellä olevilta saarilta saatettiin saada satoa. Märkä suo oli lämpövarasto, joka torjui hallan. Mutta jos sattui kuiva kesä... Ennen tiedettiin runsassoisilla seuduilla, että pitkät poudat sekä laskivat lampien vesiä että altistivat halloille. Siis halla ei tule suolta, - vai tuleeko? ”
Ojituksen tarkoitus on kuivattaa suo-alueita. Koska kesäkuiva suoturve on erinomainen eriste, ei lämpöä pääse virtaamaan päivällä maahan eikä yöllä maasta ylös. Niin kauan kuin puusto on vähäinen, lämpö pääsee suon pinnasta säteilemään vapaasti taivaalle. Kun yöt jäähtyvät on tilanne se, että myös ilma käy suolla hallaiseksi.
”Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi”:
63*11.AB 024*0C.DE
A = Tämä menetetään HALLAlle?
B = Jussin kuolinvuosi -990
C = Teloitetut pojat
D = Lastenlapset
E = Toisen osan julkaisuvuosi -1910