Oli pistävän kylmä päivä. Kuusi kaverusta olivat lähteneet tutkimaan kylien historiaa. He olivat saaneet vihjeen että kahdennenkymmenennen kiven kohdalla piti kääntyä vasempaan. Minkä ihmeen kiven, pojat miettivät. Pekan isoisä oli heille edellisiltana kertonut tarinaa valtavasta padosta jossa oli taikaa. Nuoret miehet olivat innoissaan, he tahtoivat selvittää että löytäisivätkö he mystisen padon ja nuorten naisten suosion, niin kuin isoisä tarinassaan oli kertonut.
Kolmanneksi vanhin pojista oli Paavo, hän ei uskonut tarinaa. Hänestä se oli vanhan miehen horinaa. Paavo oli rauhallisin porukasta eikä tahtonut olla huomion keskipisteenä. Paavo oli saanut isoveljensä Penan lähtemään heille kuskiksi 45mk:sta jos hän pääsisi taiasta myös hyötymään. Muille se oli sopinut.
He olivat lähteneet ajelemaan isoisän vanhalla bussilla kohti vanhaa kylää. Pojat olivat kiinnittäneet huomiota että kyseisen tien varrella oli kiviä maamerkkeinä jossa oli numeroita. Autosta kuului kova kina kun pojat yrittivät selvittää että mistä suunnasta kivä piti laskea ja mitä olivat numerot kivissä. Pena laittoi rammaria kovemmalle jotta sai keskittyä ajamiseen. Kivessä numero 600, tultiin risteykseen. Pena mietti mennäkkö yli vai kääntyä. Porukka autossa hiljeni. Petri, se hijaisin, kertoi että hän on laskenut että ovat ohittaneet vasta 5 kiveä. Vielä mentiin suoraan.
Pojat löysivät tien pään joka oli lumen peitossa. Eihän talvella ketään metsäteitä käytä, pojat pohtivat. Mystinen taika poltteli mielessä. Jätettiin auto ja lähdettiin kävellen jatkamaan matkaa. Hetken patikoituaan pojat tulivat padon luo. Isoisä oli pojille sanonut että vain terävät hoksotimet ja puhdas sydän avaa taian lokerostaan. Siinä kaikki pojat seisoivat, edessä valtava pato joka ylettyi vähintään taivaaseen asti.
Paavo, Pekka, Pena, Petri, Pasi ja Pertti päättivät tehdä yhteisytötä. Isoisä on ollut nuoruudessaan matikka miehiä joten laskemiseen tämänkin pitää liittyä, pojat pohtivat. Paavo laski ja laski. Pekka laski ja laski. Pena seurasi Paavon ja Pekan ilmeitä koska hän ei ollut kovin hyvä laskemaan. Pasia nauratti muiden aikailu, hän oli jo tehtävän ratkaissut. Kuusituhatta seitsemänsataaviisikymmentäyhdeksän, se oli oikea vastaus. Niin monta kiveä padossa oli. Mutta mitä ihmettä me teemme sillä tiedolla, pojat hihkaisivat yhteen ääneen. Katsokaa, Pasi sanoi.
EDIT: Purkin sijainti vaihtunut 05/2020.