(Ensin oli pelto, sitten kymmenen taloa,
ostoskeskus ja sen keskellä krouvi.)
Siellä turvenuijat
ja eronneet muijat
kaljaansa maistelee.
Siellä istuu tummat.
Ja Kollaat ja Summat
kolunneet taistelee.
Se on lähiön kulttuurin kehto,
se on monen elämänehto.
Siellä turvenuijat
ja eronneet muijat
kaljaansa maistelee.
Vilja kasvoi ja lainehti puntarpäät.
Arkkitehdit niin viisaat ja älykkäät
elementeistä laatikot suuret loi.
Ja juna maalta kansaa toi.
Sinne Karjalan poikaa ja Pohjanmaan
muutti kirves ja justeeri kontissaan.
Päättyi avio-onni pian oikeuteen,
jäi krouvi heille kodikseen.
Siellä turvenuijat
ja eronneet muijat ...
Jukeboksi soi mustia murheitaan,
Kuinka totta ne tarinat kertookaan.
Kaiken kokenut laulaja onneton
Kai psykiatri ainut on.
Valttikorttinsa pelannut tietää vaan,
että suljetut portit on takanaan.
Häntä enää vain portsari ymmärtää,
jos vitonen vain rahaa jää.
Siellä turvenuijat
ja eronneet muijat...
Säv. Kassu Halonen
San. Emil von Retee
HUOM !! varmistathan että purkki tulee samaan paikkaan takaisin mistä sen löysit.