Tarvasjoki on entinen Suomen kunta Varsinais-Suomen maakunnassa. Vuoden 2015 alusta se valtioneuvoston päätöksellä liitettiin Liedon kuntaan ja on nykyisin yksi Liedon kylistä. Aikaisemmilta nimiltään Alastaron saarnahuonekunta, sen jälkeen Euran kappeli sai nykyisen nimensä 1909. Tarvasjoen nimessä oleva tarvas on vanha nimitys hirville ja muille sarvekkaille eläimille. Vaakunassa nämä kaksi aihetta yhdistyivät, hopeinen aaltoviiva symbolisoi vettä josta nousee kullattu kauris. Vaakunan suunnitteli Ahti Hammar, se otettiin käyttöön 1951 ja se jäi kuntaliitoksen jälkeen epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi. Tarvasjoen halki kulkevat Hämeen Härkätie sekä Paimionjoki, jonka suurin sivujoki, Tarvasjoki yhtyy siihen lähellä keskustaa. Keskustassa sijaitsevat vuonna 1779 rakennettu Tarvasjoen puukirkko sekä kotiseutumuseo. Tarvasjoesta on kirjoitettu useita kirjoja, ja mysteerin ratkaisemiseksi voit hyödyntää niitä. Adolf Lindman: Euran Saarnahuonekunnan saarnaajan päiväkirja vuosilta 1853 – 1959, Aulis Oja: Tarvasjoen historia, Kalervo Mäkinen: Lukeminen saa loistamaan, Maire-Aliisa Rouvinen: Härkätien lapsi I – II, Mansikkaniemi Hannu: Ain niil jottaan sattuu.
N60° 34.2AB E22° 47.0CD
AB = Tarvasjoen kirjaston perustajan etu- ja sukunimien kirjainten määrä?
C = 18.6.1857 vietettiin kristinuskon Suomeen tulon 700-vuotismuistojuhlaa. Samassa yhteydessä kerättiin rahaa lainakirjaston perustamiseksi Euralle. Saatujen ruplien määrä jaettuna kahdella.
D = Vuonna 1855 vaivasi punatauti alueella. Kuinka monta ihmistä tautiin kuoli?