Eteläisten kylä sijaitseen Hauhon eteläisessä kulmassa, samannimisen järven luoteisrannalla.
Eteläisten kylä on mainittu asiakirjoissa jo vuonna 1437, jolloin Paakkolan talon isäntä Olaf Packaynn Äteyläst sai sakkoja Hahkialanrajojen ylittämisestä. Paakkolan talonnimellä on karjalaisia juuria, sillä vain idässä on ollut siihen viittaavia nimiä. Huikon talonnimi oli myös olemassa jo keskiajalla. Vuoden 1484 käräjillä oli katselmusmiehenä Lars Huicka. Sarkkolan talo oli ainakin vuosina 1539 - 1571 pitäjän suurimpia taloja. Myös Hännikön talo on mainittu keskiaikaisissa veroluetteloissa. Kolarin talo on syntynyt 1600-luvun alussa Eteläisten kartanon jaossa, ja sen nimi on tullut muualta. Kimpparin talo erotettiin 1600-luvun alussa Aintilasta. Keisarin talo syntyi 1600-luvun alkupuolella. Keisari -nimisiä taloja on mm. Lammilla, Hattulassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Aintila on vanha, jo vuoden 1593 maakirjassa oleva talo. Nimi juontunee miehennimestä "Ai", joka oli Hauholla suosittu esihistoriallisena aikana. Nimi on länsisuomalaista perua.
Eteläisten kylän taloista Kolari, Simo Matinpojan talo ja Lauri Pruusinpojan talo kuuluivat vuonna 1654 kapteeni Jürgen Wrangelin lahjoitusmaihin. Hän rakensi kylään säterin vuonna 1652. Wrangel kuului Ruotsiin siirtyneeseen, suureen ja vaikutusvaltaiseen baltialaiseen sukuun. Kapteeni asui perheineenTallinnassa, ja hänen Eteläisten tilaansa hoiti majoitusmestari Jonas Hirn. Christer Lydickin läänityksiin kuuluivat Matti Eskonpojan, Seppälän ja Aintilan talot.
Vuoden 1652 rälssikatselmuksessa käy ilmi, että Eteläisten kylän Niilo Erkinpojan ja Keisarin Yrjö Eskonpojan mailla oli tuvan, tallin ja aitan käsittävä puustelli. Vuonna 1683 Eteläisten säterikartano luovutettiin kruunulle ja siitä tuli kornetin Lövkulla -niminen virkatalo, jonka alaisuudessa olivat vuonna 1713 Huikkolan ja Kartanon lampuotitilat.
Eteläisten kylän kautta kulki vanha keskiaikainen tie, Ylinen Viipurintie, ja Eteläisten kylän kohdalta lähti tältä tieltä Hauhon kirkolle tie.
Wikipedia