Tätä ennen Tammelassa oli ehditty ryhtyä toimenpiteisiin kansakoulun aikaansaamiseksi. Tehtaanomistaja A.W. Wahren herätti kysymyksen vuorometodilla varustetun kansakoulun perustamisesta Tammelaan jo piispantarkastuksessa 1855. Arkkipiispa piti kysymyksen johdosta kokouksen, missä valittiin valiokunta koulun perustamisen ehdotusta varten. Valiokunta ehdotti laajassa mietinnössään, että koulu perustetaan ja vuotuisten menojen kattamiseksi (50 tynnyriä rukiita) otetaan vuosittain pitäjän makasiinista 31 tynnyriä ja loput koottavaksi pitäjästä. Kirkonkokous hyväksyi ehdotuksen 20.3.1859 päättäen kuitenkin makasiinista otettavaksi 30 tynnyriä rukiita ja koottavaksi kapan talosta ja puolet muilta perheiltä.
Sitten valittiin uusi valiokunta kouluasiaa ajamaan. Siihen tulivat jäseniksi tohtori A.E. Granfelt, tehtaanisäntä A.W. Wahren, pitäjänapulainen C.G.M. Grönlund, maisteri K.A. Zitting, kirjanpitäjä G. Nyman, rakennusmestari L. Höglund, talonisännät A. Talonen Portaasta, H. Sipilä Hykkilästä, K. Nikula Riihivalkamasta, J. Liinaharja Susikkaalta ja J. Uusi-Similä Linikkalasta.
Koulun paikaksi saatiin Tammelan Eskolan sotilasvirkatalosta 1 4/5 tynnyrinalaa ilmaiseksi sekä vuokrattiin lisämaata 12 kapan alaa talollinen J. Lukkalalta. Rakennuspiirustukset laati lääninarkkitehti K. Th. P. Chievitz. Sahankirjuri G. Grönholm valitti aina senaattiin asti rakentamispäätöksestä, mutta valitus hylättiin. Pitäjänkokouksessa 23.1.1863 ja 16.5.1864 oli suuria mielenosoituksia koulun rakentamista vastaan. Määrättyjä päivätöitä vastustettiin. Useat tilattomat valittivat kokouksen päätöksestä Hämeen läänin kuvernöörille asti, mutta turhaan. Toimikunta rakennutti koulua Tammelan kirkonkylään. Apujäseniksi toimikuntaan valittiin tehtaanisäntä Fr. Brehmer, kappalainen Söderborg, talolliset J. Jaakkola Kaukolasta, M. Puosi Letkulta ja S. Heikkilä-Nikkilä Kojolta. Ajan sanomalehdissä pohdittiin Tammelan koulukysymystä.
Vihdoin 12 vuoden ponnistelujen jälkeen koulu oli valmis ja Tammelan kirkonkylän kansakoulu vihittiin käyttöön 14.10.1867. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Jyväskylän seminaarin esikoisten primus Robert Lundgren. Hän kuitenkin sairastui keuhkotautiin ja kuoli pian. Syksyllä 1869 koulun opettajaksi tuli Herman Toivonen. Pitkäaikainen naisopettaja koulun alkuajoilta oli Ada Weissel. Vuonna 1883 toiseksi miesopettajaksi tuli August Wiksten.
Nykyään kauniissa oranssissa koulurakennuksessa toimii Tammelan kunnan varhaiskasvatuksen palveluja. Tammelan kirkonkylän kansakoulu jatkaa toimintaansa Tammelan koulukeskuksessa punaisessa tiilirakennuksessa Koulutien päässä. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotena Tammelan kirkonkylän kansakoulu ja Tammelan koululaitos viettävät 150-vuotisjuhlaansa."
Teksti: Maija Saros
Lähde: Hirsjärvi, Tarmo (1921): Tammelan kansanopetuksen vaiheet: 2: I. Kirkon kansanopetus: jälkimmäinen osa.: II. Kunnallinen kansanopetus. Forssan Kirjapaino, Forssa.
Tarkasta geocache.fi:n palvelussa onko ratkaisusi oikea
Checkeristä saat kätkön varsinaiset koordinaatit, kunhan ratkaiset mysteerin