Toholammin Jämsän kylällä nuorten pesäpalloinnostus on ollut suurta koko 1900-luvun ajan. Ennen kentän valmistumista pelattiin pitkää palloa ja pesäpalloa läheisen Kangastalon pihassa sekä Karjapuron lähettyvillä Pohjapuolentien varressa. Alakylän nuorisoseuralaiset päättivät anoa Toholammin kunnalta maapalstaa Jämsän kankaan soramaasta kenttää varten, ja äänestivät palstan ostosta vuonna -33. Asia kuitenkin raukesi sillä kertaa.
Alakylälle vuonna -30 perustetun Lotta Svärd yhdistyksen lotat päättivät vuonna -34 ostaa hehtaarin pallokentäksi. Kuoppaisesta ja kivisestä kankaasta tarjottiin 500 markkaa. Rahoitusta varten kekseliäät lotat arpoivat tekemiään käsitöitä, järjestivät rukiinkeruuta sekä ruokaa ja kahvia talkooväelle, kun talkoot kentän kunnostamiseksi viimein aloitettiin syksyllä -34. Talkooväkeä tuli monelta Toholammin kylältä, Jämsästä, Käännästä, Oikemuksilta, Välikankaalta ja Häkkilästä. Talkooväki suunnitteli kentälle myös paviljonkia, juoksurataa ja pituushyppypaikkoja.
Sodan alkaminen käänsi katseet hetkeksi isänmaan asioihin, mutta läpi harmaan kiven ponnistaen tekivät Alakylän lotat omalle kyläkunnalle ja koko Toholammin urheilevalle nuorisolle hatunnoston arvoisen työn. Sodan päätyttyä kenttä oli ahkerassa käytössä. Alakylän nuorisoseuralla oli oma pesäpallojoukkue, joka pelasi naapuriseurojen ja -kylien joukkueita vastaan. Kesäkuun 11. päivänä vuonna 1898 vietettiin kentällä samanaikaisesti sekä vihkiäis- että 50-vuotisjuhlaa, sillä vihkiäisjuhlat olivat unohtuneet sodan syttyessä. Juhlassa nähtiin pesäpallo-ottelu, jossa mittaa ottivat Toholammin naisten ykkösjoukkue ja Alakylän miehet. Viiden vuoroparin koitos päättyi naisten hyväksi 8-5. Jämsän kentästä kasvoi vuosikymmeniksi nuorison pelikenttä, jossa pelattiin monia sarjapelejä. Alakylältä kasvoi mainioita pesäpalloilijoita aina piirin parhaimmistoon.
Lähde: Anna-Maija Kujala, Kotilaaksoni Toholampi (2011)