Vapaaherra Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951) toimi Suomen armeijan ylipäällikkönä kolmessa eri sodassa; Vapaussodassa 1918, Talvisodassa 1939–40 ja Jatkosodassa 1941–44. Vuodesta 1931 hän toimi Puolustusneuvoston puheenjohtajana. Lisäksi hän toimi Suomen 6. presidenttinä 4.8.1944—8.3.1946.
Mannerheimin sodissa näkemät kärsimykset sekä keskustelut vanhemman sisarensa, Kirurgisen sairaalan ylisairaanhoitajattaren Sophie Mannerheimin kanssa johtivat hänen halukkuuteensa perustaa vuonna 1920 Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton (nykyinen Mannerheimin Lastensuojeluliitto). Sen tavoitteena oli parantaa lasten terveyttä sosiaalisten rajojen yli. Vuonna 1922 hänestä tuli Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja seuraaviksi lähes 30 vuodeksi. Tämäkin kaikki rajat ylittävä toiminta oli lähellä hänen sydäntään, ja hän omistautui sille koko tarmollaan.
Suomen sisällissodan aikana Mannerheim piti päämajaansa pisimpään Seinäjoella. Päämaja sijaitsi Päämajajunassa rautatieasemalle hyvien viestiyhteyksien päässä. Tästä syystä Seinäjoen keskustorille pystytettiin Lauri Leppäsen veistämä, Suomen ensimmäinen marsalkka Mannerheimin patsas. Se paljastettiin presidentin syntymäpäivänä 4. kesäkuuta 1955 -liputuspäivänä. Nykyiselle paikalleen se siirrettiin vuonna 1973. Puisto uudistettiin vuonna 2014 perusteellisesti.
Mannerheimin muistomerkkejä löytyy ympäri Suomea. Hän kuoli Sveitsissä, missä hänelle on myös pystytetty muistomerkki. Mannerheim on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.
Loppupurkin koordinaatit saat selvittämällä seuraavat luvut ja laskemalla pari laskutoimitusta:
Puiston ruskeita penkkejä on A kappaletta.
Puiston mustia, pyöreitä, maassa olevia pylväsvalaisimia on B kappaletta.
Patsasta kohti suunnattuja kohdevalaisimia on C kappaletta.
XXX= ((C+B)×10)-30 , YYY= [((A+A+A)×10)+C]+1
Purkki sijaitsee koordinaateissa: N 62 46.XXX E 022 50.YYY
Loppupurkilla voi olla ajoittain runsaastikin jästejä, joten huomaamaton toiminta kätköä etsiessä on suotavaa!
Mikrokätköön ei mahdu kulkijoita.