Maja kuuluu Koppelomäessä eläneelle erakolle Väinö Kerkkoselle.Väinö toimi metsätyömiehenä sotien jälkeen alueella suoritetuilla suurilla metsähakkuilla.Osa alueen tiestön pohjista on peräisin sen ajan puunkuljetusreiteistä.Puita kuljetettiin tien varteen useita peräkkäisiä rekiä sisältävällä laitteella jonka veturina toimi vanhasta panssarivaunusta tehty telavetoinen veturi.
Hakkutöiden loputtua Väinö sairastui vakavasti.Hänellä todettiin sen ajan vakava sairaus tuberkuloosi.Tätä sairautta pelättiin kansan keskuudessa ja siihen sairastuneita välteltiin tartunnan pelossa.Sairaudesta kuultuaan Väinö päätti olla mahdollisimman vähän muiden ihmisten kanssa tekemisissä ja erakoitui.Hän osti majansa tontin läheiseltä maanomistajalta ja alkoi kyhäämään paikalle vaatimatonta asuinsijaansa.Rakennustarpeet kerättiin läheiseltä kaatopaikalta joka on nykyisin suljettu.
Tässä majassa Väinö eleli keräillen kaatopaikalta tavararoita ja vaatteita tarpeisiinsa.Ruoka tuli metsän antimista vain harvojen ja valittujen apu kelpasi Väinölle.Vain läheisen talon väki sai tuoda hänelle kaupasta ruokatavaroita ja vain heidän saunassaan hän suostui käymään joskus pesulla.Väinö ei halunnut että hänestä olisi kenellekkään harmia taikka vaivaa.
Joskus 1980-luvun puolivälissä Väinön voimat alkoivat heikkenemään.Eräänä tammikuuna oli pitkä pakkaskausi ja puiden kulutus kasvoi ja voimat puiden tekemiseen vähenivät.Eräänä yönä Väinö ei jaksanut enää lämmittää hataraa majaansa ja hän löytyi pahoin paleltuneena majastaan.Löytäjät toimittivat hänet hoitoon mutta Väinö ei enää selviytynyt ja Koppelomäen Erakon mökki jäi tyhjäksi.
KÄTKÖN TEKIJÄ TOIVOO KÄTKÖLLÄ KUNNIOITETTAVAN KOPPELOMÄEN ERAKON VÄINÖ KERKKOSEN MUISTOA.KÄYTTÄYDYTÄÄN MAHDOLLISIMMAN HUOMIOTA HERÄTTÄMÄTTÖMÄSTI JA ANNETAAN MAJAN OLLA RAUHASSA.KÄTKÖ EI OLE MAJAN RAKENTEISSA VAAN SELVÄSTI NÄHTÄVISSÄ SEN LÄHEISYYDESSÄ.